Ympäristöprojekti Morogorossa puhkoo myyttejä Hyvinkään kehitysmaayhdistys on saanut Ulkoministeriöltä kehitysyhteistyötukea osallistuakseen vanhan yhteistyökumppaninsa Iisalmen kehypaja Ympäristöprojektiin Morogorossa Tansaniassa. Ja minkälaisen listan paikallinen kansalaisjärjestö ja -yhteistyökumppani lähettikään hyvinkääläisille: videokamera, editointivälineet, tietokoneen näppäimistö, mikrofoni, kohdevalaisimia, rummut, kitara .... Olimme ällistyneitä ja ehkäpä moraalisesti närkästyneitä. Meidän parempiosaistenhan piti auttaa köyhiä ja nälkäänäkeviä afrikkalaisia. Vanhat kehitysapuluurangot vain kolisivat mielessämme ja joukkotiedotusvälineitten luoma kuva Afrikasta viimeistään heimosotiin ja aidsiin tuhoutuvasta maanosasta hyppivät mielikuviimme. Mistä sitten oikein on kysymys? - Morogoroa ympäröivissä kylissä, varsinkin Uluguruvuorten rinteillä metsät ovat uhattuna. Sadekausina metsättömät rinteet ovat alttiita maaperän valumiselle - eroosio etenee. Ruoan valmistukseen ja pyykkiveden lämmitykseen tarvittavat polttopuut haetaan yhä kauempaa. Elämä käy yhä sietämättömämmäksi. Vaikka kehitysmaissa elävien ihmisten elinolosuhteitten kurjuuden syyt usein palautuvat teollisuusmaitten ja rikkaitten luomiin vahvemman lain kauppaehtoihin ja velkakierteeseen, voivat toki kehitysmaitten ihmiset itsekin olla ratkaisemassa viime kädessä yhteisiä ongelmia. Aluskasvillisuuden ja pensaittenpolttaminen, puitten hakkuu ja kivien murskaaminen perustuvat osin arjen perinteisiin, osin myyttisiin uskomuksiin. Lopputuloksena on joka tapauksessa metsien häviäminen. Ja mikä on sen luonnollisempaa kuin syyllisten etsiminen: polttopuiden haalijat, karjankasvattajat ja metsästäjät syyttelevät kilvan toisiaan, eikä mitään parannusta saada aikaan. Vanhat asetelmat ja uskomukset säilyvät. Mutta niin se on meilläkin: lähes kaikki uskovat, että talouskasvu on hyväksi, suurin osa kuuluu vanhasta muistista kirkkoon ja horoskooppeja lukee myös enemmistö ihmisistä. Ja mainoksia, niitä me ainakin uskomme. Mihin ihmeeseen niitä videoita sitten tarvitaan? Tansanialainen yhteistyökumppanimme Moeco - Morogoro Environment Conservation Organization - on perustellut asiaa. Kuten ylläolevasta kuvauksesta ilmenee, taustalla on tiedostamisessa olevia puutteita ja vanhoja, myyttisiä uskomuksia. Aikuisväestön lukutaidot ovat heppoisia, joten heitä ei voi kehottaa menemään kirjastoon. Tansaniassa on kuitenkin teatterilla - ja nimenomaan osallistuvalla teatterilla - vahvat perinteet ajattelun hyväksyttynä tuulettajana. Osallistava teatteri saa huumorin avulla ja syyllistämättä tarkistamaan tottumuksiaan ja etsimään uusia ratkaisuja. Moecon johdon ideana on tehdä videon avulla sekä dokumentteja ympäristöä koskevista uhkatekijöistä että kopioita teatteriesityksistä, missä puhkotaan puustoa hävittäviä tottumuksia ja etsitään ulospääsyä keskinäisestä syyttelystä. Hyvinkään kehitysmaayhdistykselle lähettämässään sähköpostiviestissä Moecon pääkoordinaattori F.A. Fungo perustelee video- ym. hankintoja kolmella näkökohdalla. Ensinnäkin on tarkoitus tuottaa näytelmiä suurten joukkojen koulutukseen. Toiseksi on tarkoitus saada aikaan uutta ajattelua ja esim. taimien istutuskampanjoita yhteisöteatterin avulla. Kolmanneksi on tarkoitus hankkia omaa rahoitusta ja siten jatkuvuutta koko projektille ja ympäristön parantamiselle yleensä myymällä koulutukstarkoituksiin tehtyjä videokasetteja. Leo Lindstedt Reilun kaupan kriteerit: Tuotteista maksetaan reilu korvaus tuottajalle Työntekiöiden työolosuhteet noudattavat ILO:n säännöksiä Tuotteiden teossa ei ole käytetty lapsityövoimaa Välikäsien määrä yritetään minimoida Luomumääräyksiä noudattavat tuottajat saavat lisäkorvauksen Tunnistat reilun kaupan kahvin tai teen alla olevasta merkistä