Globaalisaatio, kehitysmaat ja ay-koulutus Suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen suhtautuminen kehitysmaihin on kaksitahoista. Toisaalta jäsenet haluavat tasa-arvoisuutta ja solidaarisuutta työntekijöitten kesken. Solidaarisuus on vahvistettu julkilausumissa. Se on periaatteessa maailmanlaajuista. Toisaalta - käytännön toiminta on edunvalvontaa. Saavutetuista eduista ei luovuta, toistetaan. Se merkitsee usein eriarvoisuuden jatkumista. Taloudellinen edunvalvonta - hyötyajattelu - rakentuu toisaalta hyviin palkkoihin, toisaalta edullisiin hintoihin. Mutta - kulutustavaroitten halvat hinnat perustuvat osin esim. Afrikasta tuotujen raaka-aineitten mataliin hintoihin. "Saksalaisen" henkilöauton raaka-aineista saattaa lähes 90 prosenttia olla peräisin kehitysmaista. Se merkitsee, että enemmistö Afrikan maiden tuottajista ja työntekijöistä elää köyhyydessä. He eivät saa kunnon korvausta ponnisteluistaan. Eriarvoisuutta lisäävää työnjakoa Globaalilla taylorismilla tarkoitetaan maailmanlaajuista työnjakoa. Etelän kehitysmaitten päätehtäväksi globaalissa markkinataloudessa jää raaka-ainetuotanto. Rikkaat teollisuusmaat ostavat tuotteet edullisesti, jalostavat niistä niin hyödykkeitä kuin turhakkeitakin. Ne ovat hinnaltaan kehitysmaitten ihmisten enemmistön - koko maailman enemmistön - ulottumattomissa. Taylorisoidun työnjaon huipulla on informaatioteknologia. Sitäkin käytetään sekä asiallisen tiedon levittämiseen että spekulatiivisen valuuttakauppaan. Globaalista taylorismista ja siihen perustuvaa edunvalvonnasta seuraa yhä syvempi kuilu rikkaan pohjoisen ja köyhän etelän välillä. Rikkaimman ja köyhimmän viidenneksen tulosuhde oli 1960-luvulla 30:1, vuonna 1990 suhdeluku oli 60:1 ja vuonna 1997 peräti 74:1. Lähes 90 prosenttia Internetin käyttäjistä asuu teollisuusmaissa. Bangladeshissa tietokoneen hankintaan tarvitaan keskimäärin kahdeksan vuoden tulot, kun Yhdysvalloissa riittää keskiverto kuukausipalkka. Edunvalvontakäsitteen sudenkuopat Kun ay-koulutuksessa puhutaan reilusta maailmankaupasta ja vaikkapa mainitaan, että ay-liike voisi suosia ns. reilun kaupan tuotteita, mikä merkitsisi kohtuullista toimeentuloa niiden tuottajille, syntyy ilmeinen ristiriita edunvalvonta-ajattelun kanssa. Vaikka edunvalvonta käsittää myös työolo- ja ympäristökysymykset, niin ahdas taloudellinen edunvalvonta - "minulle tässä heti kaikki" - on syvä ansa ay-liikkeelle. Etu-käsite ei sisällä mitään vastuuta tulevaisuudesta, luonnosta, toisista ihmisistäkään. Edunvalvonnan hokemisen varaan ei rakenneta mitään kestävää. Suomalaisille tyypillinen torjuva suhtautuminen erilaisia ihmisiä ja kulttuureja kohtaan rakentuu osin edunvalvonta-ajattelulle. Se vaikeuttaa vieraitten ihmisten ja tapojen kohtaamista. Erilainen näyttää uhkaavan turvallisuuttamme ja etujamme. Koulutuksen mahdollisuudet Koulutus, missä ihmiset pääsevät irti työn ja arjen kahleista, auttaa ihmisiä kasvuun. Uteliaisuus herää, ajattelu avartuu. Ihminen voi jopa riemastua ja innostua uudesta, vapauttavasta näkökulmasta: ajattele maailmanlaajuisesti, toimi paikallisesti. Myös huumori - ja itselleen nauraminen - auttaa. Monenlaista tapahtuu. Hyväpalkkainen pääluottamusmies adoptoi Etiopiasta kolme lasta. Hän kiertää Suomea puhumassa kummilapsitoiminnasta ja maailmanlaajuisesta, todellisesta solidaarisuudesta. Mies oli aikanaan Kuukauden kurssilla, ja kuljetti moottoripyörällään reilun kaupan tuotteita Kiljavalle. Kiljavalla alkaa kaksi erityisprojektia. Työministeriön kanssa työstämme projektia "etninen tasa-arvo työelämässä". Sen tarkoituksena on auttaa maahanmuuttajia ja pakolaisia pääsemään sisään suomalaiseen työelämään. Samoin syrjimätön kohtelu niin työnantajien kuin työtovereittenkin puolelta kuuluu projektin teemoihin. Syksyllä järjestämme kansainvälisen seminaarin otsikolla "Globalisaatiio, ay-liike ja kehitysmaat". Teemoiksi noussevat globaali etiikka, yhteistyö kehitysmaiden ay-liikkeen kanssa, Attac ja Tobinin vero. Pääoman peilistä moraaliseksi toimijaksi Ay-liike pitää monesti ihmistä pikkuekonomistina, joka jaksaa loputtomiin innostua penneistä ja prosenteista. Ay-liike sinänsä mielletään pahimmillaan pääoman peiliksi, mihin elämä heijastuu taloudellisen menestyksen tunnuslukuina. On vaikea kuvitella, että elämälleen merkitystä etsivät nuoret kiinnostuisivat aidosti näin yksioikoisesta toiminnasta. Voisiko ay-liike herätä moraaliseksi, globaalin talouden vaatimaksi toimijaksi. Töitä riittää, pätkätyöläisten, jo syrjäytyneiden ja erilaisten vähemmistöjen oikeuksien puolustamisessa. Lopuksi kerron kokemuksen Morogorosta, Tansaniasta. Tapasin siellä viisaan, aikuisen naisen, Mama Agneksen.. Kysyin mitä me suomalaiset voimme tehdä ihmisten ja erityisesti lasten auttamiseksi Tansaniassa. - Te voitte tukea taloudellisesti. Voitte ottaa kummilapsia, Mama Agnes vastasi, - tärkeintä on kuitenkin että kasvatatte omista lapsistanne ja nuoristanne rehellisiä, lämminsydämisiä ja vastuuntuntoisia. Leo Lindstedt Reilun kaupan kriteerit: Tuotteista maksetaan reilu korvaus tuottajalle Työntekiöiden työolosuhteet noudattavat ILO:n säännöksiä Tuotteiden teossa ei ole käytetty lapsityövoimaa Välikäsien määrä yritetään minimoida Luomumääräyksiä noudattavat tuottajat saavat lisäkorvauksen Tunnistat reilun kaupan kahvin tai teen alla olevasta merkistä