UUTTA

Vertaistapaamiset

Tervetuloa

Dysfasiassa on yleistä:

Dysfaattisen lapsen vaikeudet:

Vaikeudet ilmenevät kielen eri osa alueille. Nämä alueet ovat puheen ja kielen ymmärtäminen, sanastot, käsitteet, lauseet ja myöhemmin lukeminen ja kirjoittaminen. Vaikeudet voidaan jaotella kahteen ryhmään:

A) Vaikeudet liittyvät puheen tuottoon eli ne ovat ns. EKSPRESSIIVISIÄ vaikeuksia. Ne ilmenevät vaikeutena tuottaa suomenkieltä tai viittomakieltä. Se näkyy lapsen puheessa esim. sananlöytämisen vaikeutena tai juuttumisena asiaan ja leikkiin

B) vaikeudet liittyvät puheentuottoon ja vastaanottoon eli ne ovat ns. RESEPTIIVIS- EKSPRESSIIVISIÄ vaikeuksia. Lyhytkestoisen muistin heikkous tai sanavaraston niukkuus voivat aiheuttaa ongelmia tällä alueella esim. lapsi ei muista annetun pitkän ohjeen alkua tai ohjeessa on lapselle liian paljon vieraita sanoja.

 On muistettava, että dysfasialapsella voi olla muitakin ongelmia kuin puhealueen häiriöt. Ongelmat voivat ilmetä aggressiivisuutena ( ymmärtämisvaikeudet), hieno- ja karkeamotorisena kömpelyytenä ( leikkitilanteet, pelit), tarkkaavaisuus- ja käyttäytymishäiriöinä ( itsetunto), kontaktivaikeuksina ( vastavuoroisuus), ajan ja paikan  hahmottamisen vaikeutena ( eksyy helposti, ei huomaa ajan kulua eikä tunnista kelloa) ja silmän- ja käden yhteistyövaikeutena ( käsiala huteraa).

On huolestuttavaa, että dysfaattinen nuori eristäytyy helposti ympäristöstään. Peruskoulun päättymisen jälkeen hän jää usein kotiin asumaan, koska käytännön tiedot ja kyvyt eivät riitä itsenäiseen asumiseen. Tähän ovat syynä kielelliset vaikeudet, syy-seuraussuhteet eivät aina ole selvillä, rahan käyttöön liittyvät ongelmat sekä heikko itsetunto voi estää yrittämästä omatoimisesti. Näin ollen nuori tarvitsee usein tukea vielä tämän elämän taitekohdan jälkeenkin. Itsenäistymiseen voi myös hakea apua Aivohalvaus- ja dysfasialiiton ylläpitämistä nuortentaloista.

DYSFASIAN LUOKITTELU

 Dysfasia ilmenee eri asteisena ja se luokitellaan oireiden mukaan. Dysfasia on jaettu kolmeen asteeseen: lievä-, keskivaikea ja vaikea-asteinen dysfasia, näiden lisäksi on alettu käyttää diagnoosina myös dysfaattisia piirteitä?? Diagnoosi tehdään tarkkojen tutkimusten jälkeen, missä on poissuljettu muut kommunikointia häiritsevät sairaudet. Diagnoosi saattaakin joskus muuttua suuntaan tai toiseen.

 LIEVÄASTEINEN DYSFASIA

Varhaisvuosista lähtien lapsen puheen ja kielenkehitys on viivästynyttä. Puheessa voi olla kieliopillisten rakenteiden kypsymättömyyttä, sananlöytämisen tai nimeämisen vaikeutta ja puheilmaisu voi olla niukkaa. Ongelmia ei yleensä ole arkielämän puheen ymmärtämisessä, mutta monimutkaisempien käsitteiden sekä asioiden vastaanotossa on usein vaikeutta. Lieväasteista dysfasiaa ei välttämättä huomata päiväkoti- iässä, mutta koulussa saattaa tulla ongelmia.

KESKIASTEINEN DYSFASIA

Puheen ja kielenkehityksessä havaitaan viivästymistä ja poikkeavia kehityksen piirteitä. Arkipäivän kommunikaatiotilanteita kielelliset poikkeavuudet jo haittaavat. Puheen ymmärtämisen vaikeus vaihtelee yksilöllisesti. Lapsella voi olla niukka sanavarasto ja sananlöytämisessä ja nimeämisessä voi olla huomattavia vaikeuksia. Ne voivat ilmetä mm. virheellisinä sananvalintoina tai sanan korvaamisena eleillä, runsaina pronominien käyttönä ja kiertoilmaisuna. Tyypillinen piirre näkyy puheilmaisun niukkuutena ja ikään nähden kypsymättömänä tai poikkeavina lauserakenteina. Vaikka puhe olisikin vuolasta ja selkeää, se voi sisällöltään olla mitä sattuu. Lapselle voi olla hankalaa keskittyä kuuntelemaan sekä puheen erottelu voi olla vaikeaa (sanasokeus). Lapsella voi olla kaikupuhetta ja juuttumista. Lapsi on ryhmässä pelokas, arka, keskittymätön ja muutosta vastustava.

VAIKEA- ASTEINEN DYSFASIA