SUKUSEURAN HISTORIAA

Hagelberg-Raekallion Sukuseura ry on perustettu 1977 Porin Yyterissä, jossa pidettiin seuran ensimmäinen sukukokous. Kittiläläinen sahanomistaja Urho Raekallio (1909 - 94) lausui syntysanat 1976 käydessään Porin lähellä Söörmarkussa etelänsukulaisia tapaamassa: "Kyllä sitä täytyy Raekallioillekin saada oma sukuseura".
Noormarkkulaisen sisarensa Laina Hagelbergin (1902 - 99) toimesta lähetettiin tammikuussa -77 kiertokirje Satakunnasta ympäri Suomea ja Ruotsiinkin. Perustavassa kokouksessa saman vuoden kesälläYyterissä oli yli 70 henkeä paikalla. 
Vuosituhannen vaihteessa varsinaisia jäseniä oli 170 ja siihen päälle perheet. 
Perustamisvuoden joulukuussa ilmestyi ensimmäinen suvun tiedotuslehti
RAKEITA, jonka toimittivat Maija ja Matti Räikkälä.1981 Matti Räikkälä suunnitteli sukuvaakunan. Sitä on saatavissa pöytä- ja isännänviirinä, tarroina sekä pinsseinä. 

Seuran sääntöjen mukaan "yhdistyksen jäseneksi voidaan hyväksyä jokainen 18 vuotta täyttänyt, joka polveutuu Kuhmalahden Tapanilan sotilasvirkatalon lampuoti Jaakko Paavalinpoika Tapanilasta, Hagelberg-Raekallion suvun esi-isästä, tai joka avioliiton kautta tähän sukuun on liittynyt". Mainittu Jaakko Paavalinpoika syntyi 1600-luvulla ja kuoli 1726.

SUKUKOKOUKSET

Sukuseura on kokoontunut v. -77 perustavan kokouksen jälkeen joka toinen vuosi.
Viimeksi Jyväskylässä v. 2003.
Seuraava sukukokous on 30.7.2005 Levillä. Kotkan 1985 kokouksessa kuultiin ensimmäisen kerran Hannu Räikkälän säveltämä sekä Tiina Sandbergin sanoittama "Taasen kohdataan" -sukulaulu.

Eräs nykyisin kohtalaisen harvinainen sukuperinne, perintökorun, kaulakellon 
luovutus tapahtui Kotkan kokouksessa 1985. Linnea Huovela luovutti sen Aulikki Raekalliolle. 1999 Kangasalan kokouksessa sen sai haltuunsa v. 1987 syntynyt Aino Elina Raekallio. Kukin haltija tulee luovuttamaan 50 vuotta täytettyään kellon suvun sen hetkiselle nuorimmalle naispuoliselle Raekalliolle tai Hagelbergille,
jonka etunimi alkaa A:lla. Perinne alkoi kun Karl Herman Hagelbergin (1808 - 1868) 10. lapsi Alexandra Maria (1850 - 1935) antoi vuonna 1922 veljensä Ivar Selimin (1847 - 1901) nuorimman lapsen Tyko Toivon tyttärelle Aino Linnealle tämän kastetilaisuudessa riipuksen hallussapidettäväksi siihen asti, kunnes Aino Linnea täyttäisi 50 vuotta. Alexandran asettaman ehdon mukaan riipus, jossa on kaiverrus A.H., oli sitten luovutettava sellaisen nuorimman naispuolisen Hagelbergin haltuun, jonka etunimi alkaa A:lla.

Sukukokoukset alkavat perinteisesti esittäytymällä klaaneittain. Klaanit muodostettiin -77 kokouksessa vapaavalintaisesti. Klaanien nimet tulevat Karl Herman Hagelbergin jälkeläisten nimien mukaan (suvun historiaa).

1977 Pori, Yyteri
1979 Tampere, Hotelli Tammer
1981 Espoo, Hotelli Tapiola-Garden
1983 Kittilä, Hotelli Levitunturi
1985 Kotka, Kotkan klubi
1987 Tampere, Hotelli Rosendahl, 10-vuotisjuhla
1989 Turku, Hotel Marina Palace
1991 Hämeenlinna, Aulanko
1993 Virrat, suvun alkulähteillä, lukkari Karl Herman Hagelbergin hauta
1995 Viitasaari, rovasti Karl Edvard Hagelbergin kotipitäjä
1997 Helsinki, Katajanokan kasino, 20-vuotisjuhla, ensimmäiset kultaiset ansiomerkit
1999 Kangasala, Hotelli Urku
2001 Lappeenranta
2003 Jyväskylä, Hotelli Priimus

2007 Pori, Yyteri ? 30 v. juhlakokous

sukuseuran puheenjohtajat:
- Ilpo Ahtola (1977 - 1985)
- Osmo Tuomi (1985 - 1987)
- Esko Raekallio (1987 - 1993)
- Mauri Lietkari (1993 - 1999)
- Turkka Tuomi (1999 - )


12.9.1998 sukuseura paljasteti lukkari Karl Herman Hagelbergin ja hänen puolisonsa Cecilia Alexievna os. Forsgårdin muistolaatan Virroilla. Pronssilaatta kiinnitettiin sukuhautaan myöhemmin haudatun Olavi Leinon muistokiveen, jossa oli sille sopivasti tilaa. Silloin oli kulunut 190 vuotta lukkarin syntymästä. Hänen isoisänsä, seppämestari Johan Hagelberg oli ensimmäinen, joka käytti Hagelberg sukunimeä. 

Sukuseuran kalusta lähtien keskeisimpiin tavoitteisiin kuulunut sukuluettelon laatiminen on saavutettu.Suvusta on laadittu varsin kattava 195-sivuinen sukutaulujulkaisu, sukukirja "Hagelberg-Raekallion sukuv. v. 1600 – 2000". Se julkaistiin loppuvuodesta 1999. Ensimmäinen monistettu versio luettelosta julkaistiin 1989.

Sukuseuran tiedotuslehtinen  RAKEITA ilmestyy sukukokousvuonna kaksi kertaa ja muulloin kerran vuodessa. Lehdestä vastasivat vuoteen 1998 Matti ja Maija  Räikkälä. Nykyinen toimittaja on Yrjö Räikkälä.