Juho Heikki Klemolan sukua

Isäni isoisä, J. H. Klemola eli "Erkkilän kraatari" on tärkeä henkilö sukupuussani. Juho Heikki syntyi 26.9.1860. Hänen isänsä kuoli suurten nälkävuosien aikana Juhon ollessa vain 7-vuotias. Sairaalloisen äidin ei uskottu selviytyvän lasten elättämisessä, joten lasten holhoojat myivät isän osuuden Klemolan talosta ja lapset joutuivat huutolaisiksi "syömään taloaan". Juho Heikki pääsi kuitenkin räätälin oppiin Hannilan kraatarille ja sai siten hyvän ammatin. Ahkeruudella ja säästäväisyysellä hän kokosi omaisuutta niin paljon, että osti puolikkaan Kankaanrannan talosta. Vuonna 1894 hän vaihtoi taloa Erkki Alaspään kanssa. Tällä samalla paikalla Erkkilän talossa olen minäkin kasvanut ja nykyään veljeni jatkaa siellä tilan hoitamista.

J.H.Klemolan sukupuu

Yllä olevassa kuvassa on vain pieni osa tiedossa olevasta sukupuustani. Kymmenen sukupolvea kraatarista taaksepäin löytyy eräs Klemetti Antipoika, jonka mukaan Klemolan suvun oletetaan saaneen nimensä. Klemetti oli Klemolan eli Kampelin talon isäntänä vuosina 1552 - 1579. Hänen isästään ei tiedetä muuta kuin, että hänen etunimensä oli Antti ja se, että hän on kuollut ennen vuotta 1549.

Nämä tiedot juuristani olen saanut selville "Kankaanrannan maisterin" sukututkimusten ansiosta. Tämä veteliläissyntyinen Oskari Wilho Kankaanranta (1886 - 1930) kirjoitti ylioppilaaksi Kokkolan suomenkielisestä yhteiskoulusta 1905 ja valmistui myöhemmin maisteriksi historiallis-kielitieteellisestä tiedekunnasta. Kankaanranta laati Perhonjokilaakson kuntien talonpoikaissuvuista kortiston, jonka avulla näitä sukuja voidaan seurata 1600- ja jopa 1500-luvuille saakka. Tätä sukututkimusta pidetään ainutlaatuisena Suomessa.

Mielenkiintoinen lisä tässä tarinassa on se, että juuri Kankaanrannan maisterin isä oli se mies, jonka kanssa Erkkilän kraatari vaihtoi taloa. Sen aikaisen tavan mukaan myös sukunimi vaihtui asuinpaikan muuttuessa Alaspäästä Kankaanrannaksi. Oskari oli silloin pieni poikanen ja hän juoksutti talosta toiseen tiedon päivän tarjouksesta, kun talokauppaa hierottiin. Kankaanrannan maisteri on siis kasvanut samassa pihapiirissä, kuin minäkin.

Suurin osa juuristani on Keski-Pohjanmaalla, Perhonjokilaakson kuntien (Vetelin, Kaustisen, Halsuan ja Perhon) alueella. Useimmat esi-isistäni olivat maanviljelijöitä, mutta toki laajasta sukupuusta löytyy monen ammatin harjoittajia ja mielenkiintoisia henkilöitä. Eräs sukuhaaroista yhtyy Esko Ahon sukuun (Eskohan on myös kotoisin Vetelistä). Eskon isoisän isoisän isoisän isä ja minun isoisän isän äidin isän äidin isän äidin isä olivat sisaruksia. Mutta löytyypä suvusta sellainenkin mies, kuin Matti Haapoja (1845-1895). Häntä on pidetty Suomen kuuluisimpana rikollisena ja murhamiehenä, vaikka varmuutta ei ole kuin kolmesta taposta. Hänen arvellaan kuitenkin tappaneen elämänsä aikana 5 - 20 ihmistä ennen kuin hän itse hirttäytyi Kakolan vankilassa. Matti Haapojan luuranko oli nähtävyytenä rikosmuseossa lähes 60 vuotta. Luuranko haudattiin 16.10.1995 Ylistaroon ja jopa Helsingin sanomissa oli näihin aikoihin suuria juttuja tästä kuuluisasta rikollisessa. Ei Haapojakaan ihan läheistä sukua ole sillä Matin isän äidin äidin isoisä ja minun isoisän isän äidin isän äidin isän äidin isä olivat sisaruksia.


EK