Würzburg poikkesi luonteeltaan Reinin varren kaupungeista. Katujen reunat kasvoivat koristeellisia
kirkkoja ja suuria linnoituksia. Jokea parsivat umpeen lukuisat sillat patsaineen posetiivin
soidessa taustalla. Pyöräni etuvanne oli vääntynyt junassa, mutta pensionaattiin
päästyämme veimme sen huoltoon. Tämän jälkeen keskityimme viinin voimalla henkilökohtaiseen huoltoon.
Huoltopäivä alkoi vaatteiden pesulla. Aamukävely suuntautui Marienbergin linnoitukseen, joka koossaan peittoaa Keopsin pyramidin. Valitsimme aurinkoisen tien viiniviljelysten läpi emmekä kohdanneet muita kävelijöitä. Itse linna oli heikkokuntoisten bussituristien kansoittama. Lounaalla tutustuimme paikallisen turkkilaisyhteisön kulinaarisiin antimiin ja noudimme tämän jälkeen pyöräni huollosta. Päivälevosta nautittuamme kiersimme vanhaa kaupunkia ja alueen hallitsijan Residenssin puutarhan, joka koreili kukkaloistollaan. Täältä vaelsimme kaupunkiin yliopistoalueen halki ja keskityimme vatsamme täyttämiseen.
Aamuherätys oli ennen kukonlaulua ja suuren soutamis- ja huopaamisoperaation jälkeen
löysimme tiemme ulos Würzburgista maille, joilla lypsetään muitakin kuin turisteja.
Veri lähti kiertämään alkumatkan kilometrin pituisessa nousussa, jonka jyrkkyys oli
parhaimmillaan 16%. Aurinko sai silmämme muuttamaan taivaalla vaanivat haukat korppikotkiksi.
Maalaismaisema ja pikkukaupungit jäivät taa, kuten myös lampaan kanssa omituisen
näköisissä puuhissa olleet maamiehet. Sadan kilometrin taipaleen jälkeen pääsin
kahdesti paikkaushommiin, kun kuumuus rikkoi takakumini. Jussin nopeusmittari sai
myös lämpöhalvauksen näyttäen perin uskomattomia lukuja.
Rothenburgiin tullessamme kuumuus maksimoitui sadan metrin nousuksi kaupunkiin päättyen edestakaisin ajon jälkeen pensionaatin viileään vuoteeseen. Vettä kului päivän aikana ajaessa yli kuusi litraa ja tankkauksinakin ainakin kolme.
Rothenburg tarjosi amerikkalais-japanilaisen turistimaailmansodan ohella koristeellista arkkitehtuuria kaupungin muurin ympäröimänä.
Yön ukkosen jälkeen aamu aukeni pikkuhiljaa ensimmäisissä ylämäissä ja auringonjumala suomi
kulkijoita piiskoillaan. Paikan nimeltä Wittum kohdalla ajoimme ensin loisteliaan
opastuksen ansiosta harhaan ja myöhemmin pyörästäni puhkesi kumi kahdesti,
jälkimmäisellä kerralla vaihdoin myös päällykumin. Nämä yhteensattumat saivat minut
toistelemaan paikan nimeä lukuisia kertoja.
Feuchtwangenin keskustan pyöräliikkeestä löytyi varakappaleita ja lisäksi hyviä neuvoja matkan varrelle. Yllättäen puodista löytyi myös kaivattua urheilujuomaa. Dinkelsbühlissä vatsaamme ahtautui paikallinen makkarasalaatti, jossa makkaran lisäksi vihannesosastoa edustivat suolakurkut. Tätä suosittelen painonvartijoille heti kotona.
Sade alkoi puolen tunnin kuluttua. Länsimyrsky vei meidät melkein mennessään ja laitoimme maantien reunassa jälkipolttimet päälle jouduttaaksemme matkaamme. Sateessa on turha katsella maisemia eikä niitä olisi näkyvyyden heikettyä juuri ollutkaan.
Nördlingenissä sade taukosi hetkeksi. Aikuiseksi kasvanut Pikku-Heidi otti meidät vastaan vanhan kaupungin keskustassa untaan nukkuvaan majataloon. Ukkonen jyrähti päästyämme huoneeseen ja loppuilta laulettiin sateessa. Parhaaksi tavaksi nähdä kaupunkia osoittautui nousta kävelemään muurille. Puolen tunnin kävelyn jälkeen totesimme, että muurille ja muurilta pääsi vain yhdessä kohtaa. Maltainen maistui, kun taas laskeuduimme muiden ihmisten tasolle.
 |
In Vino... | |
 |
Mailaa mulle | |
 |
Tuulen Viemää |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |