<H2>Rakentaisinko lennokin piirustuksista?

Rakentaisinko lennokin piirustuksista?


Tomi Kohtanen

Kun omat sarjasta rakennetut lennokit alkavat kyllästyttää ja lennätyskin sujuu jo hyvin, tulee mieleen uuden lennokin rakentaminen. Tässä vaiheessa ensimmäiseksi voi katsella harrasteliikkeiden tuotekuvastoja ja etsiä jos niistä löytyisi sopiva sarja uudeksi koneeksi. Jos kuvastoista ei kuitenkaan löydy mieleistä mallia uudelle lennokille, on vaihtoehtona piirustuksien pohjalta rakentaminen. Tämä on hyvä vaihtoehto kun on rakentanut jo muutamia lennokkisarjoja ja lennätyskokemustakin alkaa löytyä. Piirustuksista rakentaminen ei siis sovellu ensimmäiseksi, eikä oikeastaan vielä toiseksikaan koneeksi. Mielestäni lennätyskokemuskin on välttämätöntä, sillä miten voisi osata rakentaa hyvän lennokin pelkkien piirustuksien perusteella, jos ei osaa lennokkia lennättää?


Juha Tiaisen Avro 504 K

Mistä piirustuksia saa? Piirustuksia on saatavilla monista eri lähteistä, joista tärkeimmät ovat vanhemmat harrastajat ja erilaiset piirustusluettelot. Monille, jo pidempään lennokkeja harrastaneille on kertynyt kaikenlaisia piirustuksia eri lähteistä. Osa piirustuksista on sellaisia, joiden perusteella rakennettuja lennokkeja voi nähdä jo lentävänä ja osa taas on omistajalleenkin vielä vieraita. Helpoin tapa löytää uusi lennokkiprojekti on kysyä piirustuksia siis kerhonohjaajilta. Tämän artikkelin liitteenä on lista kerhosta löytyvistä piirustuksista yhteystietoineen. Monella kerhonohjaajalla on myös erilaisia piirustusluetteloita, joissa on erilaiset lennokit ryhmitelty sen mukaan, ovatko ne esim. trainereita, sporttikoneita, mallilennokkeja vai liidokkeja. Piirustusluetteloissa on yleensä myös lennokin kuva, tiedot tarvittavista radiolaitteista ja moottorista, lennokin kärkiväli, mittakaava, hinta ja muita tietoja.

Piirustusluetteloiden yhteydessä on yhteystiedot, joista piirustuksia voi tilata. Jos piirustukset on tilattava ulkomailta, kannattaa tilauksen tekemiseen kysyä neuvoa kerhonohjaajilta. Piirustusluetteloita ovat julkaisseet mm. Kalevi Sundquist, Tampere (mm. Neli-Peli!); Brian Taylor, UK (Spitfire, Hurricane, Mustang jne.); Mick Reeves, UK (Sopwith Pup, Camel ja Strutter); Traplet Publications, UK (satoja malleja!); MRA, Ranska (satoja malleja). Myös jotkut lennokkikaupat myyvät piirustuksia.

Miten valita? Kun valitsee piirustuksia on syytä kiinnittää huomio seuraaviin seikkoihin: Ovatko omat radiolaitteet riittävät kyseisen lennokin ohjaamiseen? Onko minulla koneeseen sopivaa moottoria? Vaatiiko lennokki joitain erikoisia materiaaleja ja onko näitä materiaaleja saatavissa? Onko lennokki omille taidoilleni sopiva rakennettava ja lennätettävä jne.?

Piirustuksissa on yleensä mainittu lennokin vaikeusaste, eli ei kannata valita liian vaikeaa kohdetta. Hyvä kohde on myös sellainen, jonka joku on jo omasta kerhosta rakentanut, sillä valmis lennokki on hyvä malli itselle ja sen rakentajalta saa varmasti hyviä neuvoja ja ohjeita oman lennokin rakentamiseen ja lennätykseen.

Rakentaminen

Kun piirustukset on sitten hankittu, niin ensimmäinen tehtävä on lukea ne läpi huolellisesti. Piirustuksita voi lukea todella paljon tietoa lennokin rakenteesta ja rakennusjärjestyksestä ja niitä onkin hyvä tutkia niin kauan, että ymmärtää mitä lennokin suunnittelija on missäkin kohtaa tarkoittanut. Piirustuksien tulkintaan voi kysyä apua myös kokeneemmilta harrastajilta ja heidän kanssaan on hyvä muutenkin keskustella rakentamiseen liittyvistä asioista.

On hyvä tehdä lista kaikista tarvittavista tarvikkeista, balsa- ja mäntyrimoista ja levyistä, vanerista, teräslangoista yms. jonka perusteella kaikki tarvittava on helppo hankkia. Tässä pitää siis muistaa, että jos haluat rakentaa piirustuksista, niin myös lennokin materiaalit on hankittava itse. Balsaa ja mäntyä voi ostaa valmiina levyinä ja rimoina, mutta ne ovat yleensä aika kalliita. Balsan voi ostaa puukaupasta myös isompana "pöllinä" ja sahata siitä levyt ja rimat itse vannesahalla. Balsan, männyn ym. materiaalien laatuun kannattaa myös kiinnittää huomiota. Balsa on hyvä esimerkki puulaadusta, jota on saatavilla niin kovana kuin pehmeänäkin, jolloin kovempi balsa on myös painavampaa.

Kun valmistaa lennokin osia itse puusta, niin seuraava lista antaa ohjeita, millaista puuta valita mihinkin osaan:

  • Rungon kyljet: Keskikova balsa
  • Rungon tukipalat (doublers): Keskikova / kova balsa, vaneri
  • Rungon yläpuoli: Pehmeä balsa
  • Runkokaaret: Keskikova balsa, vaneri (etenkin tuliseinä!)
  • Siiven pääsalot: Mänty, joissain koneissa myös kova balsa
  • Siipikaaret: Keskikova balsa
  • Siiven päällystys (torsiot yms.): Pehmeä / keskikova balsa, joskus myös vaneri
  • Siiven kärjen muotopalat: Pehmeä balsa
  • Peräsimet: Pehmeä / keskikova balsa
  • Laskutelineen kiinnityskohdat: Kovapuu (esim. koivu) / vaneri.

    Piirustuksissa on näytetty myös, miten päin puun syyt on mentävä missäkin lennokin osassa. Tämä on merkitty piirustuksiin joko viivoituksella ja pisteillä. Tälläkin asialla on merkityksensä, sillä puun lujuus on erilainen syiden suuntaan kuin niitä vastaan kohtisuoraan.

    Kun varsinainen rakentaminen sitten alkaa, niin ensin kannattaa tehdä kaikki tarvittavat osat valmiiksi, eli leikata siipikaaret, runkokaaret, erilaiset tukipalat, runkolevyt jne. Eli ensin tehdään itselle rakennussarja, jossa osat ovat valmiina ja rakennetaan lennokki sitten näistä. Tämä tapa nopeuttaa rakentamista ja auttaa sen etenemistä loogisessa järjestyksessä. Eri osat voi piirtää piirustuksien päällä läpikuultavalle paperille, esim. voipaperille. Tästä sapluuna leikataan sitten irti ja piirtää sen avulla osa balsalevylle.

    Piirustuksissa voi olla esitettynä useita eri vaihtoehtoja esim. siiven kärjen muotoilulle tai nokan rakentamiselle eri moottoreita varten. Näistä on sitten valittava jokin vaihtoehto ja tehdä tämän ohjeiden mukaan ks. kuva 3.

    Siipikaarien teko voi olla suurikin urakka, jos lennokki on kookas ja siipien kärkiväli on pitkä. Siipikaarien tekoon on ainakin kaksi tapaa. Perinteinen tapa on leikata balsalevystä hieman kaarta suurempia palasia ja liitää nämä sitten kahden vanerisen mallikaaren väliin pitkillä pulteilla ja muttereilla. Siipikaaret muotoillaan sitten mallikaarien mukaiseksi tässä nipussa höylän ja viilan avulla, ja lopuksi tehdään rimojen aukot sahalla ja viilalla. Menetelmää on selvitetty kuvassa 4 ja 5.

    Toinen tapa tehdä siipikaaria on sahata balsapöllistä leveä, siipikaaria suurempi pala ja muotoilla tämä yhtenäinen pala sitten kahden mallikaaren välissä. Kun kaaret on muotoiltu ja riman aukot tehty, viipaloidaan tästä palasta siipikaaret vannesahalla, kuin mertwurstin siivut.

    Muuten rakentaminen ei eroa lennokkisarjasta rakennettavasta kovinkaan paljon. Kunhan vaan seuraa piirustuksia tarkasti ja kysyy tarvittaessa neuvoja, niin kyllä siitä lennokki syntyy ennen pitkää.

    Huonot (?) puolet

    Onko lennokin rakennuksessakin huonoja puolia? Ei välttämättä, mutta muutamia asioita kannattaa huomioida: Piirustuksista rakentaminen on monesti vaikeampaa, sillä yleensä monet rakenteet ja ratkaisut vaativat paljon aiempaa kokemusta, sillä ohjekirjoja ei piirustuksista ole saatavilla. Eli kaikki asiat pitäisi osata lukea piirustuksista. Piirustuksista rakentaminen on myös hitaampaa kuin sarjasta rakentaminen. Eli jos tavallinen harrastaja rakentaa rakennussarjasta yhden lennokin vuodessa, niin piirustuksista rakennettaessa aikaa saattaa kulua kaksikin vuotta.

    Hyvät puolet

    Toisaalta piirustuksista rakentaminen tuo lähes rajattoman määrän vaihtoehtoja konevalinnalle ja kun joutuu itse miettimään monia rakenneratkaisuja, niin tietämys lennokeista lisääntyy huomattavasti. Kannattaa siis tutkia myös muiden tekemiä lennokkeja, sillä aina voi löytyä joitain asioita, mihin joku toinen on keksinyt uuden ja paremman ratkaisun. Piirustuksista rakentaessa rakennustaidot myös karttuvat ehkä jopa enemmän, kuin sarjasta rakennettaessa.

    Etenkin mallilennokkien kohdalla piirustuksista rakentaminen on suosittua, sillä tällä tavoin voi paremmin varmistaa lennokin mittakaavatarkkuden ja tehdä muutenkin omia parannuksia valmisteilla olevaan lennokkiin. Dokumentteina käytettäviä kolmitahopiirroksia ja valokuvia on yleensä helpompi löytää, jos ei ole sidottuna lennokinvalmistajien mallistoon, ja näistäkin on olemassa hyvä luetteloita (mm. Bob Banka's Scale Model Research, tuhansia koneita ja Traplet Punlications, satoja koneita).