MC Bad Smell

MC Bad Smell on rajujen prätkähenkilöiden ei-niin-kovin-rikollinen toistaiseksi vielä yhden hengen moottoripyöräkerho


Tämä teksti on kirjoitettu minun omien jo pian kolmen kesän moottoripyöräkokemusten perusteella tekemieni muistiinpanojen ja muistiinpanemattominen muistelujen perusteella, joten en ota mitään vastuuta tekstin totuudenmukaisuudesta tai oikeellisuudesta. Tekstissä esiintyvät henkilöt eivät ole antaneet lupaa käyttää heidän nimiään tai muita tietoja, joten sori vaan. Valitukset voitte osoittaa minulle


Paluu sisällysluetteloon

Paluu Antin kotisivulle

Kesäkuu 2002

01.06.2002 Kävin pienellä lauantaiajelulla. Saapunki muistutti tässä vähän aikaa sitten Vasunmäen tiestä, joka vie Lapualta Kuortaneelle. Se on päällystettyä lukuunottamatta noin viittä viimeistä kilometriä, jotka olivat tällä hetkellä, eivät hiekkatienä vaan saatanan suurena sepelikkönä. Eikö perkele nykyajan tientekijät ole kuulleet tiejyrästä. On nimittäin todella paskamaista ajaa tiellä jossa on irtonaista isoa sepeliä.
Pääsin kuitenkin kaatumatta kantatielle 66, poltin tupakan varalaskualueen päässä olevalla P- paikalla, ohi ajaneista lukuisista mopokuljettajista tunnistin ainakin Peltarin. Alavuden suunnalla todella näytti olevan mopoja paljon liikkeellä.
Alavudelta ajelin Virroille, jossa nautin Kitusen Kevarissa maittavan Panini-sämpylän. Sieltä ajoin Kuruun, Murolen-kanavan kautta Teiskoon, Tampereelle, Mouhijärven ja Suodenniemen kautta Lavialle ja kohti Kauhajokea. Matkalla näin opasteet Nummijärvelle, mutta koska en käynyt siellä eilenkään, niin miksi tänään :-))
Kauhajoelta olikin sitten tuttu tie kotiin odottamaan Nicoa viettämään kesälomaansa. Taitaa olla muutama potkupallopeli tiedossa :-)
Takapuoli tuntuu kestävän kohtalaisesti pidempääkin ajoa, mutta silmät tuntuvat vaivaavan, varsikin jos joutuu ajamaan tuulessa pidempään. Täytyy kai alkaa pitämään Oculac:ia mukana myös ajossa :-(

03.06.2002 Maanantaina lähdin Peten ja Yvonnen kanssa Pietarsaareen Klubi99:n maanantai-ajelulle. Lähdimme hyvissä ajoissa, varttia vaille kuusi, pysähdys Jepualla, koukkaus Nyykaupissa ja tankkaus Psaaressa mukaan lukien olimme Psaaren rautatieasemalla jo viittä vaille puoli, eli hyvissä ajoin. Ajelu suuntautui Alaveteliin, Petesören ja Ähtävän kautta. Gula Paviljongilla oli tarjolla (yllätys) kuumaa makkaraa. Kahvijono oli sen verran pitkä, jotta päätimme käydä kahvilla Seljesissä.
Pyöriä oli todella paljon, varmaan lähemäksi kaksisataa. Mukana oli useita 1100 Viragoita, vaikka Pete ei niitä kaikkia nähnytkään. Myös 1800 kustom-Honda tuli nähtyä, tyyppi on muistaakseni VTX1800 (Auliksen mukaan). Aikamoinen V2:n.
Ala-Vetelistä ajoimme Seljesiin kahville, sieltä Småböndersin kautta Evijärvelle ja kotiin. Småbondersin ja Evijärven jälkeen oli aivan varmaa, että takanani ajava mopo on poliisi, mutta Evijärvellä tankatakseemme pysähtyessämme totesin sen olleen vain tavallinen Gold Wing :-) Myöskään hirviä emme bonganneet vaikka niitä kyllä tuli tarkkailtua todella hyvin.

04.06.2002 Tiistaiajelulle lähdettiin noin 15 pyörän voimalla kerholta. Voltti, Kjärvi, Bennäinen, Pedersöre. Motelli Polariksen viereisellä huoltoasemalla pidettiin kahvitauko. Ajoin takapäässä Tervojen ja Peltarin kanssa, pidimme Forspyyssä ylimääräisen tupakkatauon ja ajoimme sitten vähän suuremmalla nopeudella Polarikselle asti. Polarikselta Lappajärvelle matka sujui senverran sujuvasti, ettei kukaan hermostunut, mutta Kivitipusta lähdettäessä Tervot menivät menojaan. Minulla ei ollut mihinkään kiire, varsinkaan kun kävin tankkaamassa Mäntylässä ja sain ajaa porukkaa kiinni. Ehtivät Lummukkaan vaikka yritin suoriutua tankkauksesta mahdollisimman nopeasti. Kauhavalta ajelimme Pernaan mukulaista tietä painisalille ja siitä Yliviitalan kautta MSC:lle, josta viimeisetkin hajosivat koteihinsa.

06.06.2002 Edellisviikolla oli puhetta lähteä myös torstaiajelulle, joten suoriuduin kerholle puoli seitsemäksi. Paikalla olikin yllättävän paljon porukkaa, mutta sitten selvisi, että hallituksella oli kokous, joten kannettuamme sohvakalustot kerhon nurkkaan pois naapurin tiloista, lähdimme Kennetin kanssa tien päälle. Kankaankylän kautta Lapualle, Kitinojan kautta Halkosaareen ja Sjoen "uudelle" ABC-asemalle kahville. Siellä paikallinen "motoristi" kävi kertomassa kuinka hänellä on navetanvintillä 350 Jawa ja 500 BSA. Hän oli myös nuoruudessaan ajanut sivutieltä eteen tulleen rekan nupin ja perävaunun välistä 900:llä Kawalla. Tästä suivaantuneena hän oli siirtänyt kiinnostuksensa amerikkalaisiin autoihin. Tällä herrasmiehellä on näyttelyissä palkittuja amerikanrautoja lukematon määrä tallissaan. Kun pääsimme hänestä eroon, lähdimme Nurmon ja Lapuan kautta kotiin. Täällä (läntisemmällä vaihtoehdolla) oli ajettu jotain öljyä (onneksi vastaantulevien kaistalle), josta oli oikein "Liukasta sateella"-merkit pitkin tien varsia.
Minulle ei ole oikein kirkastunut tuon öljyn/pien levittäminen tielle?? Osaisiko joku selventää?

07.06.2002 Lievää pyörän pesua ja vahausta, vain pikku lenkki kirkolla, jotta vahat kuivaa!:-))

08.06.2002 Essolle aamulla (klo 13:00), vain Rantanen oli innokas lähtemään Himangalle. Ajoimme Köykkärin kautta Jepualle, Nyykauppiin, Psaareen, Kokkolaan ja Himangalle. Jonkin aikaa Sautinkarin leirintäalueen portilla toimintaa katsottuamme, kävimme syömässä paikallisella Teboililla ja jatkoimme matkaa.
Himangalta Pöntiön! ja Typön! kautta Sieviin ja sieltä Reisjärven, Lestijärven ja Halsuan kautta Räyrinkiin. Småböndersin tien kautta koukaten Evijärvelle ja Kjärvelle ja kotiin. Lp:n maija tuli vastaan, pitkiä vilkauttaen Näsin ja Voltin välissä, mitähän hekin viattomille, rajoitusten mukaan, pitkät päällä ajaville, motoristeille vilkuttelevat, häh? Pitäisivät huolta omista asioistaan ja ratsaisivat ajovalottomia, puolivalollisia, juopuneita ja muuten vajaakuntoisia autolijoita, eivätkä aina motoristeja, perrkele!

10.06.2002 Olin jo pidemmän aikaa ihmetellyt ettei bensavaroitusvalo tunnu syttyvän enää ollenkaan. Siispä ajattelin ajaa tankin tyhjäksi, jotta selviäisi todellinen ajomatka koko tankilla ja samalla näkisin, että kauasko mopolla pääsee bensavaroitusvalon syttymisen jälkeen.
Niinpä lähdin ajelemaan Härmästä Kauhavan kautta Lappajärvelle. Lappajärvellä oli jo noin 200 km ajettuna, mutta koska valo ei vielä palanut ajelin kohti Evijärveä. Valo ei palanut vielä Evijärvelläkään, joten jatkoin Småböndersin kautta Veteliin. Kiersin Vetelin kkn kautta ja vaikka mittarissa oli jo 298 km ei valo palanut vieläkään. Mutta päästyäni pari kilometriä Kaustisten suuntaan mopo sammui. Siinä tuli sitten todettua, että bensa on loppu tankista ja varatankista, eikä bensavaroitusvalo pala vieläkään. Eli varoitusvalo ei toimi ja sähköinen kytkin, jolla otetaan varatankki käyttöön oli ilmeisesti jumittunut varatankkiasentoon eli tankki oli todellakin tyhjä. Aikani sitten mopoa kallisteltuani ja sähköistä hanaa räplättyäni sain koneen käyntiin ja ajettua muutaman sadan metrin pätkissä takaisin Vetelin Nesteelle tankkaamaan. Bensaa meni 16 l:n tankkiin 15,7 l eli se oli melkoisen tyhjä.

12.06.2002 Kävimme tutustumassa Keskisen kyläkauppaan. Tuurin Nahkapaikassa oli todella hyvännäköisiä nahkahousuja myytävänä, minä vielä pidättäydyin ostamasta nyörihousuja vaikka vähän teki mieli. Täyspitkää nahkatakkia kyllä sovittelin päälleni, mutta niin vain sekin jäi ostamatta.
Vaikka olimme autolla matkassa oli tultava mutkatien kautta pois, eli Tuurista Töysään, sieltä Lehtimäelle ja Kurejoelle ja sitten Kauhavan kautta kotiin.

13.06.2002 Kävimme testaamassa nahkahousujen matkustusmukavuutta käymällä Kivitipussa syömässä. Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi.
Kauhavan kautta menimme ja Tuikan kautta tulimme. Sadepilvet kiersivät meidät tai oikeastaan me kiersimme sadepilvet niin hyvin, että vain muutama pisara tuli menomatkalla. Nahkahousut kuulemma ja näkemä sopivat hyvin mopomatkailuun, joten taidan myös harkita entistä vankemmin vastaavanlaisten hankkimista.

14.06.2002 Kävin vaihdattamassa uuden takarenkaan, taas Mezerelin Marathon 880n. Edelliselle tuli kilometrejä vähän päälle 10 tkm, sillä olisi ehkä vähän toista tuhatta vielä ajanut, mutta koska minulla oli suunnitelmissa lähteä vähän pidemmälle ajelulle vaihdoin sen ajoissa.

Rautaperseajo 2 BB1500

15.06.2002 Kesälomalaisen/evakkolaisen lähdettyä iltapäiväjunalla, yritin kerätä voimia, jotta jaksaisin lähteä pikku ajelulle illansuussa. Mutta eihän siitä nukkumisesta mitään tullut, joten pakkasin pyörän ja tankkasin itseni ja suoriuduin Essolle vähän kuuden jälkeen vaikka olin päättänyt, että lähden vasta lähempänä kymmentä.
No, Tervon Mikko tuli puoli seitsemän maissa ja sain hänet ensimäiseksi todistajaksi ja Järven Jorman toiseksi ja ensimmäinen tankkaus suoritettiin klo 18.47 ja niin oli SS2000 (tai BB1500) alkanut. Olin päättänyt, että yrittäisin ajaa SS2000n, mutta olin myös valmistautunut että matkan käydessä liian pitkäksi ajan vain BB1500n tai sitten vain SS1000n tai keskeytän jopa vielä ennemmin.
Härmästä ajoin Vaasaan, jossa tankkasin jotta saisin todistekuitin siellä käynnistä, muutenhan Vaasa on sen verran sivussa kaikesta ettei sitä muuten saa todistettavasti sovitettua reittiin :-)

Vaasasta 8-tietä Poriin ja Turkuun, siltä 1-tietä kohti Helsinkiä. Lähellä Hkiä, Nummen liittymän tienoilla joudin tekemään melko äkäisen jarrutuksen, sillä täysin pimeällä valtatiellä erään nyppylän takaa tien yli vilahti jokin. Kun sain pyörän pysähdyksiin totesin sen jonkin olleen ajettavan ruohonleikkurin! Aivan vakio se ei tainnut olla, sillä kaverin lähdettyä siitä sivutielle moottori kuullosti ottavan melko herkästi kierroksia ja renkaan vinkuivat reilusti.
Pääkaupunkiseudun ohitin KehäIIIsta pitkin ja ajelin moottoritietä aina Porvoon Vanhakylään saakka. Siitä Kouvolaan, jossa oli pakko pitää pieni tauko sillä aurinko nousi juuri taivaanrannan takaa ja paistoi tietä pitkin päin näköä, joten näkyvyys oli melko rajoittunut ajoittain. Myöskin kostea yöilma viilensi kuljettajaa melko tehokkaasti, vaikka olin pukenut kaikki varaamani vaatteet päälleni jo ennen Turkua oli sähköliiveille todellakin käyttöä. Utissa nautittu aamupala (kello oli palttiarallaa neljä su-aamuna) kuitenkin auttoi, aurinko ehti vähän korkeammalle ja mieskin sai polttoainetta. Kouvolasta jatkoin kohti Lappeenrantaa, Imatraa ja Joensuuta.

Joensuun jälkeen tankkauspaikkaa etsiessäni tuolla tulin huomaamaan, että Rautjärvi KKO 6 tarkoittaa Rautjärven kirkon olevan kuuden kilometrin päässä, ei Rautjärven kirkonkylän. Siinä tuli yli kymmenen kilometrin mutkapätkä lenkkin kesken rautaperseajon. Rautjärven kirkon lähistöllä asuvat varmaan heräsivät minun kommentoidessa omia ajatusteni kulkuani tuollaisten KK ja KKO tienviittojen ymmärryksessä siinä mutkatietä edestakaisin ajellessani :-).
Eli siis Rautjärven kirkolla ei ollut todellakaan kuin kirkko ja muutama talo, ei kylää ei bensa-automaattia. Onneksi tankki ei ollut vielä aivan kuiva joten pääsin ajamaan ilman ongelmia Simpeleelle asti.
Simpeleeltä matka jatkui Joensuuhun ja sieltä Kontiolahden ja Juukan kautta kohti Kajaania.

Kontiolahden jälkeen ennen Juukaa alkoi uni painamaan silmiä oikein kunnolla. Pysähdyin P-paikalle ja paneuduin pitkälleni penkille. Uni tuli miltei samalla sekunnilla, vaikkei takana ollut kuin vasta noin 1000 km ja 14 tuntia ajoa. Unta riitti noin 10 - 15 min kun Teljän kuljetuksen säiliörekka kurvasi samalle P-paikalle. Kuljettaja jätti Scaniansa käydä rouskuttamaan siihen noin 10 m päähän ja säntäsi huusiin. Nousin ylös, join viimeiset energiajuomat (eivät muuten sovi minun mahavärkille, mahaa alkoi vääntämään melko miehekkäästi aina niiden nauttimisen jälkeen), vähensin vaatetusta radikaalisti ja jatkoin matkaa ajaen muutaman kymmenen kilometriä ilman huivia ja hanskoja. Näillä toimenpiteillä unet karisivat silmistä ja mielestä miltei yli 12 tunniksi.

Paltamon Shellillä? hiukan Kajaanin jälkeen, Kajaanista muuten pääsin läpi ihan vain muutaman keskustan kierroksen jälkeen, mielestäni Kuusamoon johtavan tien opastukset eivät ole kovin selvät, tapasin muutamia Wingi-motoristeja. GW-kerholla oli ollut kokoontuminen Kuusamossa pyhänaikana. Koetin katsella siinä huoltoasemalla ollessani ja sitten Kuusamoa kohti ajellessani, josko näkyisi härmäläisiä. Ei tullut tuttuja vastaan, Pete oli ollut mökillä ja Tervo oli kyllä ollut Kuusamossa, mutta oli tullut Oulun kautta pois. Muita Wingejä tuli kyllä kiitettävästi vastaa, sekä näkö että kuulohavaintojen mukaan :-)

Tankkaushankaluuksia oli myös jossain määrin Kuusamonportilla, siellä oli SEOn automaatti, mutta automaattissa oli lappu, ettei toimi "toistaiseksi" kortilla. No, ystävällinen kassaneiti huuteli, jotta "Joss sjinä halu korttitankki, ole hjyvä ja maksaa kassa". Minähän halusin tankata kortilla, joten yritin päästää tankkiin 98a, jolloin sama kassaneiti huutelemaan: "Joss sjinä halu 98, se olla loppu". Niinpä minä tankkasin 95sta, maksoin kassalle ja tarkistettuani kuitin halusin hänen korjaavan siinä olleen kellonaikavirheen. Tästä suivaantuneena tämä itämaisen oloinen kassaneiti lakkasi puhumasta suomea kokonaan. Onneksi paikalla oli myös toinen kassahenkilö, jonka avustuksella sain kuittiin oikean ajan.

Kemijärvellä tankattuani oli automaatista ilmoituksen mukaan kuittipaperi loppu. Kirjoittelin tankkaustiedot lokikirjaan ja oli jo lähdössä kun paikalle tuli automaatinhoitaja, ilmeisesti keräämään rahoja pois. Yritimme ensin etsiä kuittiani automaatin uumenista, siellä oli nimittäin kymmeniä tulostettuja kuitteja, jotka eivät olleet tulostuneet ulos vaan jääneet automaatin uumeniin. Kuittiani ei löytynyt, joten automaatinhoitaja todisti tankkaukseni nimikirjoituksellaan lokikirjaan.
Poroja ei näkynyt kuin muutama kymmenen kaikkiaan ja nekin vain Kuusamon molemmin puolin. Niistäkin vain yksi lauma aiheutti vähän kovemman jarrutuksen, kun vastaantuleva auto päätti väistää hänen kaistallaan ollutta poroporukkaa minun kaistalle, perkele.

Kemijärveltä ajelin Sodankylään jossa pysähdyin ja tein muutaman minutin tilannearvion kuljettajan väsymys/ajohaluasteesta ja tein sitten päätöksen, että unohdan SS2000sen, mutta BB1500 ajan loppuun. Laskeskelin matkoja kartalta ja päätin kiertää Kittilän kautta, jotten joudu enää Pohjanmaalla tekemään ylimääräisiä lenkkejä matkan riittämisen varmistamiseksi.
Kittilään saavuttuani alkoi satamaan, joten pyörän ja miehen tankkauksen jälkeen varustauduin kuivilla hanskoilla ja eiaurinkomallisilla ajolaseilla. Pidin ajoittain myös varsinaisia ajolaseja silmien kuivumisen takia, mutta ne ovat vähän hankalat, painavat nenävartta, huurtuva kosteassa, tuntuvat rajoittavan näkökenttää liiaksi. Mutta silmät kyllä pääsevät helpolla, kun ei tunnu yhtään ajoviimaa.

Sadetta riitti muutama kymmenen kilometriä, ajopuku kastui mutta mies pysyi kuivana kunhan silloin tällöin nyhti housunlahkeita alemmas saappaanvarren päälle. Muulloin reissulla ei satanutkaan, Härmässä tuli muutama pisara kun oli jo Voltissa tankkaamassa viimeistä tankkausta, joten sitä ei enää lasketa :-)
Kittilän jälkeen en tehnyt pidempiä pysähdyksiä kuin OulunPortissa, mutta tupakka- ja jaloittelutaukoja joutui pitämään jatkuvasti lyhentyvillä väleillä matkan lähestyessä loppuaan. Oulun ja Kalajoen väli tuntui loputtoman pitkältä, autoja oli todella vähän liikkeellä ja nekin hitaita rekkoja, joiden ohituksesta ei saanut pitkää virkistystä. Tai sitten palttiarallaa 200 km/h meneviä mersuja ja muita "urheilu"autoja, joiden valot ilmestyivät peiliin, kuului suhadus ja ne jo menivät kaukana edellä.
Mutta tulihan se Kalajoki sieltä viimein näkyviin ja sehän tuntui että olisi jo melkein kotona. Kuitenkin tsemppasin ja koetin pitää itseni virkeänä, jotta pääsen ehjänä kotiin. Kokkolassa viimeinen välitankkaus ja sitten Voltissa se viimeinen. Sitten kotiin, pyörä talliin, purin jopa pakkauksen pois pyörän päältä, kävin suihkussa, ihastelin peilistä hienosti punottavia silmiä, kasvoja, kyynerpäitä, kämmenselkiä, polvia ja ja jalkateriä. Join kotiinpääsyn kunniaksi purkin olutta ja menin nukkumaan. Reissu oli tehty ja Suomi nähty :-)

Muutamia huomioita matkan varrelta:
Olen aina (muutaman kerran autolla) Vaasan ja Porin väliä ajaessani pitänyt sitä pitkänä ja yksitoikkoisena, mutta sehän on todella lyhyt ja mielenkiintoinen pätkä verratuna hiukan väsyneenä suoritettavaan esim Joensuu - Kuusamo välin moottoripyöräajeluun. Jos haluaa nähdä muutamia tavallisen liikenteen seassa todella kovaa ajavia autoilijoita, niiden bongaukseen suosittelen juuri esim tuota Joensuu - Kuusamo väliä päivällä tai 8-tietä yöllä :-) Kovaa ajavia moottoripyöriä en matkalla nähnyt, mutta motoristithan ovatkin tunnetusti järkeviä tienkäyttäjiä!

Energiajuomat ovat varmaan hyvä matkajuoma, jos vain maha kestää. Sama juttu tuntui olevan HartSportilla, Red Bullilla ja Energyllä. Rusinat ovat mukavia ja maukkaita naposteltavia aina pysähdyttäessä.

Bensakanisteria kuljetin aivan turhaan mukana, kyllä niitä tankkauspaikkoja ainakin noiden minun käyttämieni teiden varrella oli aivan riittävän tiuhaan. Kuljettajankin tankkauskin onnistui paremmin kuin viime kerralla. Söin aina kahvin kanssa jotain muutakin, leipää, sämpylän, jugurttia.

Hyvälaatuiset ja sopivat ajolasit tekevät pidemmästäkin ajomatkasta vaivattoman, minun päivällä käyttämäni aurinkolasit päästävät jonkin verran ajoviiman silmille ja se alkoi tuottaman loppumatkasta hiukan ongelmia. Silmien punotus hävisi kyllä Oculacin avulla parissa päivässä.

Matkaan olisi kannattanut lähteä mielestäni hiukan myöhemmin illalla, ensimäinen aamuyö alkoi tuntumaan melko raskaalta jo varhaisessa vaiheessa. Olisi myös tehnyt hyvää jos olisi saanut nukuttua edes muutaman tunnin ennen lähtöä, mutta se ei minun hermoillani onnistunut.

Todistajalomakkeet, lokikirjan ja kuittikopiot sain lähetettyä vasta juhannuksen jälkeen. Nyt vain odotellaan, josko ajo hyväksytään ja jos hyväksytään niin kestääkö kunniakirjan ja muiden merkkien tuleminen yhtä kauan kuin viime vuonna.

17.06.2002 Nukuttuani BB1500n jälkeen hyvin päivän nousin ylös iltapäivällä neljän maissa ja lähdin Ekolan koululle katsomaan kyläseuran valmisteluja Klubb99 vierailua varten. Siellä viriteltiin katoksia makkaragrilleille ja kahvinmyyntipaikalle. Aamulla oli satanut, mutta koko iltapäivän ilma tuntui selkeävän. Koska makkaraa ei vielä ollut tarjolla lähdin kotiin hakemaan pyörää, jotta olisin pyörällä paikalla kuten muutkin motoristit.
Palasin takaisin paikalle vähän vaille seitsemän ja siinä vähän ennen puolta kahdeksaa alkoi Pietarsaarelaisia tulla joukoittain paikalle. Paikalla laskettiin yli 150 pyörää, härmäläisten osuus jäi melko pieneksi, varmaan alle kymmenen.
Järjestelyt olivat taas huippuluokkaa, makkarat hyvin paistetttuja, korvapuustit ainakin läänin, jolleivat Suomen suurimpia. Jonoja ei syntynyt, pöytiä riitti ja musiikki (Peten Wingistä) oli hyvää.

Juhannusviikolla jäi ajelut sitten jostain syystä vähän vähemmälle. Tiistaipäivä meni Tuohisalossa jääkaappia tehdessä. Jääkaappikaivosta tuli todella hyvä, 60 cm kaivonrengas upotettiin maahan ja päälle tehtiin styroksilla vuorattu kansi, jossa on 30 cm annosteluaukko. Laskelmiemme mukaan kaivoon sopii 490 olutpullon sisältö, mutta sitten ei kyllä yhtään maitoa. Ainakin minulle sieltä riitti sitten koko juhannuksen oluita, joten kyllä sen vetoisuus ihan riittävä tuntuu olevan :-)
Maa oli kyllä aikastalailla kuivaa kaivaa, joten joudimme Jounin kanssa huuhtomaan pölyjä kurkuistamme saunomisen lomassa pitkälle yli puolen yön.

Keskiviikkona ja torstaina kävin muistin virkistämiseksi töissä, jotta sain hiukan jo periksi antaneen stressin nousemaan takaisin sietämättömyyden rajamaille. Hiukkasen stressiä lievensi pieni ajelulenkkin Kauhavalla ke-iltana. Torstaina lähdin iltapäivällä kohti Tuohisaloa juhannuksen viettoon. Juhannuksesta voisi kirjoittaa paljonkin, mutta en nyt ala ruotimaan niitä tapauksia tässä :-)

24.06.2002 Ajattelin ensin lähteä katsomaan pietarsaarelaisten ajelua, mutta koska en muistanut katsoa minne he menivät lähdinkin mopopitsalle Kauhavalle. Olisi kyllä tosiaan voinut mennä Oravaisiin Furiboohon, jonne psaarelaiset menivät vaasalaisten kanssa, mutta laiska, mikä laiska ettei jaksa tuollaista asiaa tarkistaa.

25.06.2002 Kävimme tiistaiajelulla yli kymmenen pyörän voimalla. Kankaankylän kautta Lapualle, sieltä Vasunmäen kautta Tiistenjoelle ja kohti Kuortanetta. Menkijärven kautta Kanavan Kevarille tauolle. Kevarin grillillä söin todella ison juustohampurilaisen (olisi kyllä saanut olla hiukan lämpimäpi, mutta muuten hyvä). Sieltä sitten Karvalaan ja Kauhavan kautta kotiin. Kauhavan ylikulun jälkeen alkoi ohituskaistalla olla ruuhkaa kun kaverit lähtivät ajamaan vähän vauhdikkaammin kohti Härmää. Minä jäin ajelemaan loppuporukan kanssa vähän hiljaisemmin ja vaikka tulimme Yliviitalan kautta eivät "nopeammat" olleet kovin kauaa vielä ehtineet Essolla Syynimaan Dnjepre.... tai jotain, sellainen vihreä venäläinen, -pyörää ihastella, kun mekin jo tulimme.

28.06.2002 Kerholla oli tupaantuliaiset. Tarkoituksenani oli mennä ajoissa, mutta yllättäen ettoset venyivät, joten kello oli yli yhdeksän ennenkuin ehdin saunasta ja lähtemään paikalle.
Paikalla oli melkoisesti väkeä iloisella tuulella (vaikka olen kyllä aika harvoin nähnyt pahantuulista motoristia). Booli oli loppunut, mutta olutta, limsaa ja makkaraa oli vielä runsaasti. Seppo pyöritti aktiviteettejä, oli voileipäkeksin syönti/vihellyskilpailua, mynttäystä ja kananmunan lusikassa kuljetusta. Ja palkinnot olivat mahtavan upeat. Minäkin osallistuin mynttäykseen, mutta yritykseni käyttää seinää hyväkseni kilpistyi pitkään heittomatkaan. R. Sainio kyllä viskasi 50-senttisensä sen verran lähelle kohdepulloa ettei siinä ollut muilla juuri sanomista, mutta tulihan kerhon kassaan kilisevää.
Kerhon avaimenkin maksoin, mutta jostain syystä sen lunastaminen unohtui, kun minun noutaja saapui niin yllättäen.

Heinäkuu 2002

01.07.2002 Kävin kyyditsemässä Henkkaa, joka inui kyytiin koko viikonlopun. Vaikka emme käyneet kuin kirkolla ja Lahdenkylällä ja sitten takaisin kotiin, valitti hän että jalat ovat aivan puutuneet. Höh. Jätin pojan kotiin ja lähdin yksin ajelemaan vähän pidemmälle. 8-tiellä satasta ajellessani näin ötökän tulevan päin näköä, mutta en ehtinyt väistää, vaan se pääsi iskeytymään pleksin ja kypärän lipan välistä juuri aurinkolasien yli oikean kulmakarvan alapuolelle. Silmät tulvahtivat välittömästi ja oli tekemistä pidättää pyörä miltei sokkona. Enimmät vedet silmistä pyyhittyäni ja todettuani että tuloksena taitaa olla musta silmä jatkoin matkaa kuitenkin Vaasaan. Siellä pitsan syötyäni ajoin Vähäkyrön kautta Isokyröön ja sieltä Lehmäjoen kautta kotiin.

03.07.2002 Kävimme ti-ajelulla taas yli kymmenen pyörän voimalla. Vesisade alkoi miltei kuivan päivän lopuksi sopivasti puoli seitsemän maissa ja loppu likimain samoilla hetkillä kun pääsin kotiin vähän jälkeen kymmenen.
Ajoimme Kortesjärven kautta Purmoon, sielä Ähtävälle, Alaveteliin ja Seljesiin kahville. Sieltä Kaustisten kautta Evijärvelle ja kotiin. Eli todella mukavia mutkateitä, sade vain vähensi kanttailua. Evijärven ja Kortesjärven välillä oli päällystystyömaa ja suuri osa välistä oli 60 km/h rajoituksella. Tämähän ei osaa porukasta vaivannut vaan he lähtivät ajamaan Mäntyhovin jälkeen hiukan nopeammin, minäkin ajelin miltei 80n mittarinopeutta em. alueen ja sitten normaalia nopeutta lopun matkaa. Kyllähän silläkin nopeudella olisi sakot saanut, mutta luultavasti olisi kortti edes säilynyt. Sehän on melko tärkeä edellytys mopoilun jatkamiselle ajokauden loppuun.

06.07.2002 Lähdin katsomaan Kontiorallin kontrollipaikalle, että missä mahtaisi varsinainen rallipaikka olla. Ajelin Kauhavan kautta Alajärvelle ja HoiskonPortiin, siellä oli kontrollipaikka mutta mopoja lähti sekä Kyyjärven että Vimpelin suuntaan. Koska olin kuullut ettei päiväkävijöitä oikein toivottu paikalle eikä rallipaikkaa lähtijöistä voinut lyhyen käynnin perusteella päätellä, lähdin ajelemaan kohti Soinia.
Soinista Multialle, sieltä Keruruulle. Keuruulta ajelin mukavaa ennenajamatonta mutka/mäkipätkää Vilppulaan. En käynyt Vilppulan keskustassa vaan käännyin samantien kohti Virtoja. Tultuani Pori-Jyväskylätielle ajoin siitä suoraa yli kohti Killinkoskea, käymättä tällä kertaa Kitusen Kevarilla.
Tämä väli Killinkoskelle asti on kyllä päällystettyä, mutta todella runsaista paikkauksista ja korjauksista huolimatta todella monttuinen. Kerran onnistuin ajamaan kuoppaan sen verran vauhdikkaasti, jotta täytyi oikein pysähtyä katsomaan, etteikö todellakaan mikään mennyt rikki siinä rysäyksessä. Killinkoskelta ajoin Alavudelle, tällä välillä oli jonkin matkaa hiekkatietä. Tie oli sinänsä hyvässä kunnossa, mutta tien mutkaisuus ja mutkissa oleva runsas irtosoramäärä kyllä piti nopeuden melko alhaisena.
Alavudelta Kuortaneelle ja sieltä kohti Lehtimäkeä ja mutkapätkää Kurejoelle ja Kauhavan kautta kotiin. Käynti HoiskonPortilla pyöritti matkamittaria noin 450 km eteenpäin.

Vielä Rautaperse-ajosta, taisi olla hyvä että päätin ajaa vain BB1500:n, sillä vaikka olinkin lukenut ajojen sääntöjä en ollut huomannut/ymmärtänyt että SS2000 täytyy todellakin ajaa eri päivinä. Eli se ajetaan kahtena erillisenä SS1000:na eikä jälkimmäisen aloitusaika voi olla ennenkuin on kulunut 24 h ensimäisen aloituksesta. Minulta olisi jäänyt ensimäisen päivän lopetuspöytäkirja samoin kuin toisen päivän aloituspöytäkirja tekemättä.
Toisaalta en vielä tiedä että onko edes ajamaani BB1500 hyväksytty, sillä IBA Finlandilta ei ole kuulunut mitään sen tiimoilta. Jäsentiedote kyllä tuli, jossa kerrottiin että rautaperseajoja on suoritettu todella runsaasti tänä keväänä ja alkukesänä.
Myös erikoisrautaperseajoista BB1500 Finland ja SS3000 Baltic oli juttua. Tuo BB1500 Finland kyllä kiinnostaisi, mutta en oikein innostu noiden baltian maiden läpiajosta, ainakaan yksin.

08.07.2002 Kävin Pietarsaarelaisten kanssa ma-ajelulla. Psaaren rautatieasemalta lähti todella paljon pyöriä, ehkä noin 200 kpl. Minäkin oli yllättävän varhain paikalla, vaikka lähdin kotoa noin 17:50, mutta ajoin 8-tien kautta eikä tarvinnut käydä tankkaamassa.
Lähdimme ajelemaan kohti Nyykauppia sievässä pitkässä jonossa. Vähän ennen Nyykauppia, Soklotin risteyksessä näin Peltarin seisovan odottamassa rakoa jonossa tai jonon loppua. Ajeltiin siitä kaupungin läpi kohti Munsalaa ja sieltä Kantlaxin Byagårdille, jossa paikallinen kyläseura oli keitellyt kahvit ja olivat lämmittämässä makkaraa. Eli järjestelyt olivat kohtuulliset, makkara oli lämmin ja sen sai kohtuullisella jonotuksella, mutta kahvijono oli todella pitkä koko ajan. Kyllä noiden täytyisi tulla opintoretkelle Ekolaan ja katsoa kuinka homma hoidetaan tyylikkäästi ja taidolla.

Näin sitten Peltarin ja hän kertoi vain olleensa ajelemassa Sokalotissa kun oli takaisin tullessaan vain sattunut samaan aikaan jonon kanssa ja lähti vain ajelemaan mukaan. Söimme makkarat ja joimme limsat, katselimme pyörät; viimeiseksi paikalle tuli kolme melko lailla viimeisen päälle laitettua Harrikkaa samoin jo Psaaressa näkemäni Pöytälaakson vuokra-V-Rod. Kyllä niitä kelpaa ihastella, mutta malttaako varsinkaan tuollaisella laitetulla pyörällä ajellakaan muutakuin sunnuntaisin jollei ole pilviä eikä hyttysiä?
Pyörät katsatettuamme lähdimme ajelemaan Oravaisten kautta kohti Härmää. Vaikka olen ollut töissä Monåssa ja käynyt siellä muutenkin monet kerrat tuntuu siellä olevan sen verran paljon teitä, että taas tuli vähän kierrettyä turhien mutkien kautta, mutta tulipahan nähtyä Pelatin tarhakin. Tankattuamme Oravaisissa ajoimme Jepuan kautta kotiin emmmekä lähteneet Raippaluotoon, vaikka siitäkin oli vähän puhetta.

09.07.2002 Ti-ajelulle oli kerholta lähdössä n. 17 pyörää. Päätimme lähteä käymään Raippaluodossa siinä menoreittiä pähkäillessään sain yllättäen kuulla tietäväni parhaiten tien sinne!?! Niinpä varmistin, että Untamalalan kauttako ja kun sain myöntävän vastauksen lähdin ajelemaan. Lähdin sitten suoraan valtatielle vaikka aina ollaan kierretty kylän kautta, mutta mitäs laittavat tälläisen ajamaan kärkeen. Valtatietä ajeltiin Ylihärmään ja sieltä Untamalan kautta Ylistaroon. Satasen rajoituksella ajoin noin satasta ja 80-rajoituksella noin 80 km/h eli aivan rajoitusten mukaan. Samoin kaikissa risteyksissä koetin katsoa että porukka näyttäisi olevan suurin piirtein kasassa. Mutta ensimäisen kerran hidasteltiin Untamalassa, sitten pysähdyttiin Ylistarossa risteyksessä, josta käännytään jokivarsimutkatielle. Kun koko porukka näytti tulleen lähdin ajamaan kohti Merikaartoa.
Siellä pysähdyimme ennen sillan ylitystä takaisin eteläpuolelle Kyrönjokea. Ehdimme polttamaan tupakat ennenkuin loppuporukka tuli paikalle. Minua pyydettiin pitämään hiukan pienenmpää nopeutta, mutta mielestäni rajoitusten mukaan ajelemisessa ei pitäsi olla kovin paljon sanomista.
Ajelin kuitenkin hiukkasen alle rajoitusten lopun matkaa ja kun osa porukasta kävi tankkaamassa Sepänkylästä ajoimme siitä eteenpäin varmasti alle rajoitusten, jotka siinä ovat 50 ja 60, jotta he saisisvat porukan kiinni ennen hämääviä risteyksiä. Kuitenkin välit alkoivat kasvamaan, joten en oikein ymmärrä kuinka pitäsi ajaa, jos porukka ei pysy kasassa edes 50 km/h vauhdissa??

Raippaluodon sillanpielessä kahvit juotuamme lähdimme ajelemaan takaisin. Sovimme pysähtyvämme uudelleen Sepänkylän Nesteellä, jotta loputkin halukkaat saisivat tankattua. Siitä lähdimme kohti Oravaisia aivan rajoitusten mukaan. Mutta Vöyrin tiehaarassa näin osan porukasta lähtevän kohti Vöyriä ja pian Huhtala ajoikin rinnalle ja kertoi hitaimpien kääntyneen, joten nopeutta voisi nostaa. Samassa ohitsemme ajoi yksi Harrikka, yllättäen muutama meidän porukasta lähti perään. Heidän nopeutensa nousi sen verran korkeaksi, että Harrikat jäivät ja kaksi niistä kääntyikin pian Maksamaalle. Minä ajelin Oravaisiin asti sen viimeisen perässä noin 120 km/h mittarinopeutta eli aivan sopivaa matkavauhtia valtatiellä ajettavaksi. Oravaisista Jepualle käännyttäessä olivat nopeimmat pysähtyneet odottamaan meitä ja muita hitaampia. Pian meidän jälkeen tulikin vielä kolme pyörää eli siinä vaiheessa porukasta oli jäljellä enää yhdeksän pyörää. Siitä lähdettyämme normaalia matkavauhtia jäi ajelemaan enää neljä pyörää ja niistä kolme ajoi Jepualta Köykkärin puolelle, joten Jepualta sain jo ajella yksikseni kotiin.

13.07.2002 Aamulla heräsin jo yllättävän aikaisin lauantaiksi eli puoli kymmeneltä. Nautin kiireettömän aamupalan, mopoilemaan ei voinut lähteä ennenkuin kesälomalaiset tulivat Häjyylemästä, sillä pikku-Nikke ei tykkää olla yksin kotona :-)
Olin lukenut, netistä taas kerran, että Hailuodon Marjaniemessä olisi kokoontumisajot. Niinpä stressiä poistaakseni lähdin ajelemaan kohti pohjoista. Ajattelin mennä Ylivieskan kautta, mutta koska K- ja Evijärven välillä on päällystystyömaa ajoin Kjärveltä Purmolle ja sieltä Ähtävän kautta Kaustisille. Kaustisilla oli jo vähän väkeä ja koko matkan Ylivieskaan asti tuli todella paljon autoja vastaan luultavasti matkalla sinne Kansanmusiikkifestivaaleille. Ylivieskassa tankattuani jatkoin edelleen kohti pohjoista, mutta Vihannissa taivas oli jo täysin pilvessä, vettä alkoi vihmoa ja pahin stressi oli jo purettu, joten käännyin kohti Raahea. Raahesta ajelin 8-tietä takaisin Pohojanmaalle. Kalajoen ja Kokkolan välissä taivaskin taas selkeni ja Härmässä paistoi aurinko miltei pilvettömältä taivaalta kuten lähtiessä.

Eli tänään piti ajaa yli kaksisataa kilometriä ennenkuin pahin vitutus häipyi taka-alalle ja voittajan tunne täytti mielen pyörän selässä istuessa. Joskus tähän riittää muutama kilometri, joskus taas ei jaksa niin kauaa pinnistellä yhdellä kertaa ja on jaettava hyvänolontunteen metsästäminen useammalle päivälle. Nyt suunnittelen (jos vain herään ajoissa huomenna) lähteväni MotoParkkiin Virtasalmelle RR-kisoja huomenna sunnuntaina. Ensimmäinen päälähtö on klo 14.00, joten kotoa olisi lähdettävä viimeistään klo 10.00, jos aikoo päälähdöt nähdä. Saapas nähdä kuinka käy?!

Viimeinkin tuli kirjattua ylös koneelle tankkauspäiväkirja, siitä selveni seuraavaa:
Ajokautena 2002 on tähän asti tullut ajettua 17371 km, tankattua 996.9 l pääasiassa 98E bensiiniä, keskihintaan 1,12 e/l (halvin litrahinta 1.039 (Neste Voltti), kallein 1,189 e/l (Neste Kittilä)). Neste-asemia näyttää olevan teiden varsilla eniten, sillä melko suuri osa tankkauksista on tehty Nesteillä, joskin Esso Härmä on myös melko vahvasti edustettuna tankkauspaikkojen joukossa. Plussa-korttia kyllä varmaan pitäsi käytellä hiukkasen useammin, jotta saisi edes ne vähät Plussa-pisteet pois kuleksimasta, mutta se on niin hankalaa montaa korttia käytellä :-)

14.07.2002 En sitten herännyt ajoissa, jotta olisin kymmeneltä päässyt lähtemään, mutta eipä sillä väliä sillä en olisi ehtinyt sittenkään kahdeksi paikalle. Lähdin puoli kahdeltatoista ja olin perillä Virtasalmella noin klo 16:00 eli matkaan meni yli neljä ja puoli tuntia.
Ajoin Järviseudun kautta Kyyjärvelle sieltä suoraan Saarijärven kautta Hirvaskankaalle, jossa oli ainut pidempi pysähdys (tankkaus ja sämpyläkahvit). Saarijärvellä poliisit sattuivat kerrankin hyvään paikkaan! Kukonhiekan liittymästä tuli jonon eteen melkoisen pienellä turvamarginaalilla harmaa diesel-Golf, koko jono (kaksi autoa ja minä) jouduimme jarruttamaan ja ajelelmaan sankarin perässä noin 60 km/h. Mutta heti kun ensimäinen ohituksen mahdollistava suora aukeni, alkoi Golfin pakoputki työntää mustaa savua ja kaveri teki parhaansa pitkittääkseen ohitusta. Tässä vaiheessa oli perääni tullut poliisien maija, joten he näkivät kaverin tempaukset molempien autojen ohittaessa hänen. Minäkin ehdin ohittaa (ja tarkasti nopeusrajoitusten mukaan) tämän sankarin ja näin peilistä kuinka Golf kääntyi sivutielle ja poliisit perässä. Toivottavasti antoivat penalttia oikein kunnolla.
Jonkin verran menomatkaa hidasti pyörästä kuuluvan resonanssipärinän paikallistaminen, jonka viimein päättelin tulevan kaatumaraudasta moottorin edessä. Olen aikaisemminkin kuunnellut ja yrittänyt paikallistaa po. ääntä. ääni tuntuu kuuluvan pahiten kuumalla ilmalla ja kierrosten ollessa n. 4000 rpm. Menomatkalla kun oli lämmintä lähelle 25 C ääni oli sen verran häiritsevä, jotta nopeus tuli pidettyä alle 4000 rpm määräämän 120 km/h. Takaisin tullessa ilman ollessa viileämpi pärinä ollut enää niin häiritsevä, joten vauhtiakin saattoi säädellä tarpeen ja halun mukaan.

Hirvaskankaalta ajelin Hankasalmen kautta Pieksämäelle ja sieltä Virtasalmelle. Perillä katsoin pari lähtöä ja kuulin että jälkimmäinen oli toiseksi viimeinen lähtö ja koska muitakin motoristeja lähti valumaan kohti Juvaa, minäkin lyöttäydyin jonon jatkoksi. Juvalle asti oli mukava ajella, tie oli mutkainen ja kohtalaisen hyväpintainen (edellä menneet piikit kyllä ajelivat hiukkasen hitaalla nopeudella, mutta en ilennyt koko jonostakaan ohi ajaa). Juvalta Mikkeliin olikin sitten yhtä tuskaa, tie oli aivan täynnä autoja, jono liikkui 60 - 80 km/h eikä ohituksista olisi juurikaan ollut hyötyä. Mikkelissä tankattuani tutkin karttaa ja päätin välttää ainakin Jkylään asti valtateitä. Niinpä ajoin vielä vähän matkaa kohti Lahtea ja käännytin Otavan kohdalta pienelle tielle kohti Leivonmäkeä. Tämä tie oli hyvin hiljainen, hyväpintainen ja 100 km/h-rajoituksella varustettu. Eikä vauhtia paljon hidastanut lopussa ollut n. 9 km hiekkatiepätkä. Leivonmäestä valtatietä jonon mukana 60 - 80 km/h kohti Jkylää.
Hiukan Leivonmäeltä Jkylään päin oli karavaanarin yhdistelmä ottanut komennon kuljettajalta ja piirrellyt ensin asvalttiin jännän näköisiä kaarevia jälkiä ja parkkeerannut sitten yhdistelmän ojanpohjalle, auto oli pyörillään ja vaunu kyljellään. Matkustajat näyttivät keräilevän tavaroitaan ojanpenkalla ja poliisipartio ohjaili liikennettä, joten henkilövahingoilta ilmeisesti vältyttiin. Jkylästä jatkoin valtatietä Hirvaskankaalle taas tankkaamaan ja sämpyläkahveille. Perhe Mäki tuli vastaan hiukan Kirrin jälkeen, mutta eivät olleet tunnistaneet minua vaikka koetin heiluttaa kättä oikein kunnolla.

Menomatkalla suunnittelin ajavani takaisin Uuraisten kautta Multialle ja sieltä Ähtärin kautta, mutta ajettu päivä ja melko myöhäinen ajankohta sai minut valitsemaan helpomman ja tylsemmän reitin. Eli ajoin takaisin samaa reittiä kuin tulin aamulla. Lisää tuttuja tuli vastaa vähän ennen Volttia, Perhe Tyynelä oli käynyt vieraisilla meillä ja minä olin poissa, harmin paikka, terveisiä vain näin jälkikäteen.

15.07.2002 Kävin vaihtamassa eturenkaan kilometrimäärässä 60231 eli Mezeler Marathon 880 kesti yli 36000 km. AH-Palvelulta takaisin tullessani kävin Peten luona, hän oli lähdössä Yvonnen kanssa Psaareen. Minä kerroin, etten ehdi lähtemään kun etupyörä on vielä irti. Kennethkin soitti ja kyseli, olenko lähdössä mutta kerroin sama tekosyyn. Kun sain renkaan kiinni, käytyä suihkussa huuhtomassa renkaanvaihtohiet, ajastettua videot, kahvit juotua ja istuskeltua kaikessa rauhassa, totesin kellon olevan vasta puoli seitsemän, joten ehtisin hyvin Småböndersiin, jos ajaisin suoraan Evijärven kautta.
Ajelin Högnabbaan, jossa oli kylätalon pihalla väkeä ja kylttejä, että veteraanipyörien parkkeeraus. Pyöriä ei ollut paikalla kuin yksi vanha 500-Honda. Parkkeerasin kylätalon pihaan ja jäin pyörän päälle odottelemaan. Pian tulikin pitkä jono veteraanipyöriä, minä lähdin jatkamaan matkaa ja etsimään oikeaa paikkaa. Småböndersin kylässähän se sitten olikin Cafe Sääbodalla. Pete ja Yvonne olivat jo siellä, mutta Kenneth tuli "kuuman" ryhmän mukana vasta vähän minun jälkeeni. K kertoi "kuumien" tulleen ajoittain melko kovaa, mutta kuitenkin kohtalaisen järkevää vauhtia. Pitäisi varmaan joku kerta lähteä ko. ryhmän mukaan ja katsoa kuinka kovalla he oikein ajavat.

Söimme kylmät makkarat ja jotkut joivat kylmät ja laihat kahvit, katsastimme pyörävalikoimat ja lähdimme ajelemaan kohti Kaustista. Kaustisilla katselimme Kansanmusiikkifestivaali meninkiä ja nautimme ravitsevan grilliruokailtapalan (huom. minä pidättäydyin syömisestä). Lähdimme takaisin Vetelin kautta Vimpeliin. Tämän välin tien kuntoa minä hiukan pelkäsin etukäteen, mutta se oli tasaantunut keväästä todella hyväksi.

Halkosaaressa tupakoinnin jälkeen ajoimme Tuikan kautta kotiin. Eli testaamatta jäi Lappajärven Ylipäässä oleva 50 km/h-varoituksella olevan kurvin ajaminen yli sataa. Sillä tulin Kennethille kehuneeksi, että Viragolla pysyy ajamaan kaikki pohjanmaan päällystettyjen teiden mutkat toistasataa :-). Se on kyllä paha varsinkin pohjoisesta tultaessa, mutta täytyisi varmaan joskus mennä sulkemaan tie porukalla, koska se on kylän keskellä ja taitaa olla jopa 60 km/h rajoitus.
Koetin myös houkutella Peteä, Yvonnea ja Kennethiä lähtemään seuraavana päivänä Pyynikille. Yvonne olisi ollut valmis lähtemään, mutta Petellä oli kuulemma autoja työn alla ja K:lla ei olisi ajovuoroa tiistaina. Niinpä se Pyynikki taitaa jäädä näkemättä tältäkin viikolta.

16.07.2002 En meinannut ehtiä ti-ajelulle, kun piti hikisen työpäivän päätteeksi viikatoida ojanvarsia. Melkoisen hien siinä saa päälle, kun 28 C helteessä vähän aikaa viikatteen kanssa heiluu. Vaikka kävin suihkussa ei hikoaminen meinannut lakata ollenkaan.
Ehdin kuitenkin miltei ajoissa kerholle, jossa oli reilusti yli kymmenen pyörällistä motoristeja. Viimein saimme päätettyä lähtevämme Nyykaupin Kuddnäsiin eli Topeliuksen kesäpaikkaan?, jonne vaasalaiset olivat tulossa. Ajelimme Peten johdolla Köykkärin puolta jokea Nyykauppiin ja parkkeerasimme Kuddnäsin tyhjään pihaan. Hetken pällisteltyämme aioimme mennä juomaan kahvit ennenkuin vaasalaiset ryntäävät paikalle ja muodostavat pitkät jonot. Mutta kahvion ovella oli mies vastassa sanomassa, että kahvit on tilattu vasta klo kahdeksaksi ja nyt kello on vasta puoli, joten kahvi ei ole vielä valmista! Muutamat sitten söivät jäätelöt, muutamat kävivät katsomassa museoa sisältä, muutamat saivat puhuttua kassatytön antamaan heille, siis kahvia. Mutta päätimme lähteä jatkamaan ajelua ja ajaa Psaaren Fäbodaan.
Lähdimme siitä suoraan Lippjärven mutkatien kautta 8-tielle, siitä Pennäisiin ja siitä taas mutkatietä takaisin Nyykaupin ja Psaaren väliselle tielle. Siitä sitten kaupungin reunasta kohti Fäbodaa. Siellä sitten saimme kaikki kahvia ja pullaa. Näytti siellä olevan väkeä syömässä, täytyisi varmaan joskus paremmalla ajalla käydä siellä syömässä ja viettämässä aikaa, miellyttävän tuntuinen paikka.

Porukka lähti ajamaan takaisin kohti Nyykauppia, minä erosin porukasta ja ajelin jo tulomatkalla ajettua mutkatietä Pennäsiin ja sieltä Forsbyn, Nybrännin ja Purmon kautta Kjärvelle ja kotiin. Pete ja Yvonne olivat yllättäen ehtineet ennen minua kotiinsa :-)

Matkalla tuli todettua, että kyllä siinä Pennäisten mutkapätkälläkin saa melkoisesti puristaa, jos aikoisi Viragolla pitää koko ajan vauhdin yli satasessa :-) No jos vetäisi kehujaan vähän takaisin ja sanoisi että Virgolla pystyisi ajamaan yli 99 % pohjanmaan päällystetyistä teistä yli satasta läpi :-)) Tietenkään en näillä teillä edes yritä ajaa satasta, sillä niillähän on 80 km/h nopeusrajoitus ja minähän en lakia riko! Mutta jos kaikilla kyseisillä teillä olisi satasen rajoitus niin sittenhän sitä voisi kokeilla :-)

Olen myös näitä muita teitä ajanut _virtuaalisesti_ läpi satasen vauhdilla ja lisää hitaita kurveja eli joissa saattasi satasen rikkominen olla vaikeaa löytyy ainakin Sorvistosta ja Lehmäjoen tieltä.

18.07.2002 Torsti Salonen IBA Finland r.y:stä lähestyi minua sähköpostitse ja kertoi että;
Hei Antti,
IBA Finland ry:n puolesta minulla on ilo ilmoittaa, että ajosi
on hyväksytty seuraavin tiedoin:
Ajaja: Antti Ekola
Kotipaikka: Alahärmä
Pyörä: Yamaha XV 1100 Virago
Suorituspäivä: 17.6.2002
Ajosuoritus: Bun Burner 1500
Vahvistettu matka: 1506 mailia / 2424 km
Seuraavaksi sinun on suoritettava tarkastus- ja rekisteröintimaksu IBA Finlandin tilille seuraavasti:
Tili: 400610-2116186
Saaja: IBA Finland ry
Viesti: Ekola 17.6.02
Summa: 35 euroa
Kun maksu on saapunut tilillemme, tapahtuu seuraavaa:
1. Lähetämme ajosi tiedot rekisteröitäviksi Iron Butt Associationin pääkonttoriin Yhdysvaltoihin. Se tulee nähtäväksi Internetissä ylläpidettävään luetteloon osoitteessa www.saddlesore.com silloin, kun IBA on itse suorittamissaan tarkastuksissa ehtinyt ajopäivääsi saakka, sekä viimeistään kuukauden kuluessa suomalaisten ajajien luetteloon osoitteessa www.ibafinland.org
2. Toimitamme sinulle postitse kunniakirjan.
3. Iron Butt Associationin jäsenyydestä todistava tarra, valintasi mukaan joko rekisterikilven alusta tai kangasmerkki sekä ajosuorituksesi mukainen pinssi lähetetään sinulle suoraan USA:sta ilmoituksemme perusteella. Niiden pitäisi olla sinulla neljän viikon kuluessa kunniakirjan saapumisesta. Jos USA:sta tuleva lähetys viipyy, ilmoita siitä meille, älä suoraan USA:aan.
Pyydän tarkastamaan hyväksymistiedot ja kuittaamaan tämän viestin saapuneeksi lähettämällä sen takaisin sähköpostin vastaustoiminnon avulla. Jos haluat, että lähetämme erikseen tilisiirtolomakkeen maksun suorittamista varten, ilmoita siitä samassa sähköpostiviestissä.
Terveisin
Torsti Salonen
Sihteeri, Iron Butt Association Finland ry
torsti.salonen@ibafinland.org

Maksoin tarkistus- ja rekisteröintimaksun samantien ja nyt vain jäädään odottelemaan kunniakirjaa ja muita todisteita. Toivottavasti niitä ei tarvitse odottaa yhtä kauan kuin viimevuonna. 21.07.2002 Koska nukuin formuloiden lämmittelyajon ohi, niin ajattelin etten jää odottamaan varsinaista kisaakaan kotiin vaan lähden Jurvaan BotniaRingille katsomaan Sport2000-kisoja. Ajelin Lehmäjoen, Isokyrön, Tervajoen kautta Laihaille ja sieltä Jurvaan. Pysähdyin ohikulkevalle tielle, koska järjestysmiehet näyttivät vielä keräävän pääsymaksuja vaikka meneillään näytti olevan toiseksi viimeinen lähtö. Katselin muutaman kierroksen, mutta lähdin sitten jatkamaan matkaa. Niinpä minulta jäi näkemättä Sport2000 päälähtö ja Arrowsin F1-auto, mutta eipä nuo nyt juuri kiinnostakaan :-)

Jurvasta ajelin kohti Kauhajokea, sieltä Teuvalle, Myrkkyyn, Tiukkaan ja sieltä Kristiinankaupunkiin mopo/formulapitsalle, sillä ehdin katsomaan kisaa noin kolmannesta kierroksesta lähtien. Siinä pitsaa syödessä ehtivät formulasankarit ajaa yli kaksikymmentä kierrosta, eli näin Kimin johtavan hetken kisaa, ennenkuin lähdin jatkamaan matkaa. Kimihän oli sitten myöhemmin johtanut pidempäänkin ja voitto oli ollut miltei varma, kunnes öljyläikässä jarruttaminen oli aiheuttanut sen verran ulkoilua, että Schumi oli päässyt voittaamaan kisan ja siten viidennen maailmanmestaruuden. Mutta Kimi tuli toiseksi, vaikka en koko kisaa katsonutkaan.
Kristiinasta Härkmeren, Siipyyn, Kasalan ja Merikarvian kautta Alhaisiin. Sieltä kurvasin katsomaan Reposaarta, jossa käynnin jälkeen ajoin kohti Porin keskustaa. Koska Jazzit olivat jo loppuneet, en mennyt aivan keskustaan vaan lähdin etsimään valtatie 23 päätä. Sitä ajelin Noor- ja Pomarkun kautta Kankaanpäähän, sieltä Honkajoelle, Isojoelle ja Kauhajoelle. Tuo Honkajoen ja Kauhajoen välinen pätkä ja varsinkin Isojoen ja Kauhajoen välinen pätkä on kyllä todella nautittava mutkatie.
Kauhajoelta Mietaan kautta Kurikkaan, sieltä Päntäneen kautta Ilmajoelle. Ilmajoella tuli pieni sadekuuro, joten valitsin Munakan mutkatien sijasta ison tien ja lähdin päästämään kohti Härmää valtatietä.
Vähän ennen Lapuaa oli tien varressa motoristi potkimassa vanhaa Suzukia käyntiin, todella siistin näköinen museorekisterissä oleva kaksipyttyinen, kaksitahtinen?, 250? ccm vm-74 pyörä. Kaveri oli Kortesjärveltä tulossa ja Nurmoon menossa, kun kone oli alkanut hyytymään. Ensin oli auttanut koneen seisottaminen, sitten ajaminen ilman valoja (moottori oli sammunut, jos laittoi valot päälle) ja sitten ei mikään. Epäilimme latauksen pettäneen ja akun hyytyneen. Kaveri oli jo soittanut pojan hakemaan, joten ei tarvinnut edes yrittää ruveta ropaamaan sähköjä siinä tien varressa.
Siinä jutellessa tuli ilmi että tämän kaverin poika, joka oli autolla tulossa hakemaan pyörää pois, on se sama kaveri jonka ulosajon jälkinäytöksen näin Lapuan ja Nurmon välisellä tiellä toukokuussa. Tarkennettu tapahtumaselostus on seuraava; poika oli ajanut auton perässä ja aikonut suorittaa ohituksen, eikä ollut joko nähnyt auton vilkuttavan vasemmalle kääntymisen merkiksi tai sitten autoilija ei ollut vilkuttanut. Kuitenkin auto oli alkanut kääntymään ja poika oli ilmeisesti vain hiukan autoon osuen ohjannut pyörän ojaan. Yksi hiusmurtuma (käsitykseni mukaan kuitenkin luussa oleva hiusmurtuma :-), mustelmia ja kipeitä paikkoja. Poika oli ottanut pyörästä vakuutusyhtiöltä kertakorvauksen ja ilmeisesti se on jo uudelleen ajossa.

Tällä reissulla tuli myös testattua ostamani radio ja korvanappisysteemi. Eli ostin Grundig City Boy 50 radion (ovh 29 e) ja Koss:in ThePlug nappikuulokkeet (ovh 52,85 e). Radio on yllättävän hyvä, asemat pysyvät ainakin täällä eteläpohjanmaalla hyvin kohdallaan, tuolla Kankaanpään suunnassa meinasi olla vähän ongelmia kuuluuvuuden kanssa, mutta todella yllättävän hyvin rokki soi. Kossin napit ovat myös hyvät, aluksi oli hiukan ongelmia saada napit tarpeeksi syvälle korvaan, jotta pysyvät paikoillaan, mutta harjoittelu tekee mestareita myös tässä asiassa. Napit vaimentavat ylimääräisiä ääniä miltei yhtä hyvin kuin EARin keltaiset puikulat ja kun radio on päällä ei sivullisten puhetta kuule lainkaan. Tietyissä tilanteissa tietysti aivan hyväkin, mutta joskus siitäkin on haittaa :-) Kohtuullisella äänenvoimakkuudella radiopuheesta ja musiikista saa hyvin selvän normaaleissa maantienopeuksissa. Radiolle kyllä pitäsi kehitellä parempi paikka kuin povitasku, sillä sen vaimentaminen eikä säätäminen siellä ei onnistu kovin helposti. Kuivalla kelillähän se kyllä voisi laittaa mukitelineeseen, siitä se vaimentaminen ja aseman säätäminen saattaisi onnistua pysähtymättä, kypärää ja hanskoja riisumatta sekä takkia avaamatta. Harjoitukset jatkuvat.

22.07.2002 Lähdin ma-ajelulle Psaareen. Menin kerholle puoli kuuden maissa, jossa tapasin Kennethin. Lähetin Petelle tekstiviestin, josko hänkin lähtisi, mutta vastaus oli lyhyt "En". Toiseen kyselyyn, että olisiko hän lähdössä seuraavana päivänä Pyynikille, tuli myös melko selventävä vastaus: "En, olen ajamassa 1000 mailin ajoa".
Niinpä me lähdimme Kennethin kanssa kahdestaan, Jepualta mutkatietä 8-tielle ja siitä suoraa Pennäisten kautta Psaaren asemalle. Asemalta lähdettiin Kruunupyyhyn Torgare-kotiseutumuseoon. Minä lähdin pääjoukon mukana Seitsemän Sillan tietä Öjaan ja sieltä Kruunupyyhyn. Kenneth jäi "kuuman" ryhmän mukaan; he olivat kiertäneet hiukan Nyykauppiin päin ja ajaneet sieltä sitä mutkatietä Pennäisiin ja sieltä 8-tietä suoraan perille.
Paikalla oli ehkä noin 150 pyörää, yksi todella laitettu trike-Wing. Olihan hiukkasen massivisen näköinen laite ja todella siististi rakennettu perävaunu vielä perässä :-).
Söimme kohtalaisen lämpimät makkarat, joimme vetistä mehua!, sekä kahvit posliini!kupeista. Eli limsaa ei ollut ollenkaan vain, kahvia ei saanut juotua kuin pöydän ääressä, ja makkaratkin olivat jotain atrillejä eivät mitään kunnon Käristeitä :-(

Takaisin tullessa lähdimme ensin kohti Alaveteliä suuntautuvaa pienempää tietä, kunnes tulimme Ähtävältä Kaustisille johtavalle tielle, siitä Ähtävälle, Purmoon, Kjärvelle ja Voltin kautta kotiin. Tiistain Pyynikin reissusta sovimme tekstittelevämme seuraavan päivänä, jos ei sataisi niin saattaisimme lähteä.
No tottakai tiistaina satoi, satoi sen verran etten lähtenyt edes härmäläisten ti-ajelulle tai katsomaan vaasalaisia, jotka olivat Mika Salo Circuitilla.
Tiistaiajelulla oli yksi motoristi kaatanut ohitustilanteessa pyöränsä. Kostea tie, huonot renkaat ja kuljettajan tuntien kahvaa oli väännetty. Onneksi kuljettaja (ja huhun mukaan matkustajana ollut tytär) olivat selvinneet ruhjeilla ja mustelmilla.

30.07.2002 Viimein pääsin lähtemään Pyynikille työviikolla. Ilma oli mitä hiostavin ja kaunein. Menomatkalla ja perillä tuntui, että ajopuku on todellakin liikaa, farkut ja T-paita olisi tuntunut sopivimmalta ajoasulta. Mutta pian takaisin lähdettyämme alkoi ajopuku puollustamaan paikkaansa ja loppumatkasta olisi jo mielellään vaikka lisännyt vaatetusta sen alle.
Lähdimme klo 14:50 Ylisenmäentieltä (Pete, Yvonne, Reijo ja mää), menimme Alavuden, Virtojen ja Kurun kautta. Perillä olimme noin klo 18:00. Pällistelimme pyöriä ja BossHossia reilusti toista tuntia, söimme HodDogit ja joimme kahvit. Noin klo 20:00 lähdimme takaisin. Nokia, Mouhijärvi, Suodenniemi, Lavia, Kankaanpää, Honkajoki, Isojoki, Kauhajoki, Kurikka, Ilmajoki, Seinäjoki ja Härmässä olimme klo 01:00.

Kankaanpäässä pysähdyimme ja vaihdoimme Reijon kanssa pyöriä, Kawasaki ZR-7 oli yllättävän kevyt ja helppo ajaa. Mutkien ajaminen oli kyllä melko kulmikasta, pyörä lähti taittumaan mutkaan todella pienillä ohjausliikkeillä. Pyörä tuntui kiihtyvän todella ripeästi, kunhan vain käänsi kahvaa, minulla jäi kyllä päälle paha tapa ajaa liian pienillä kierroksilla, mutta se tuntuu oudolta Viragon jälkeen, kun moottori huutaa 5000 rpm suurimmalla vaihteella eikä vauhtia ole vielä kuin vähän yli 100 km/h. Niinpä tuli monesti kokeiltua, että onko se vitonen nyt varmasti päällä :-) Ajoimme näin Kurikkaan saakka, loppumatkasta alkoi näkyväisyys heikentyä aurinkolaseihin iskeytyneiden ötököiden himmentäessä jo muutenkin tarpeeksi pimentyvää iltaa. Muuten ilmavirta oli todella tasaisesti puhaltava ja etukenon ajoasennon vuoksi normaalissa maantievauhdissa ei käsille tullut vetoa eikä painoa. Mutta taajamanopeuksissa huomasi äkkiä käsivarsien olevan punttisalin puutteessa. Toisaalta taas hartiani ovat niin leveät, ettei peileistä näe taakse kuin oikein katsomalla, normaaliin (Virago tapaan) vilkaistessa ei peileistä näkynyt kuin; usA-PM :-)
Kurikan jälkeen oli taas hieman totuttelemista Viragon leveään ohjaustankoon, matalaan istuimeen ja vääntävään V-Twiniin :-) Mutta kaiken kaikkiaan ei Kawasakikaan huono pyörä ole. Reijokaan ei kovin pahasti moittinut Viragoa.

Kuviakin tuli räpsittyä jonkin verran, tungen ne sivujeni yhteyteen, jahka saan ne editoitua.


Jatkuu
Paluu sisällysluetteloon
Paluu Antin kotisivulle