JENKKIFUTIS PÄHKINÄNKUORESSA

KENTTÄ

Suorakaiteen muotoinen pelikenttä noin 50 x 110 metriä, johon on maalattu 5 yardin välein poikki viivat jptka helpottavat pelin seuraamista. Kentä molemissa päissä on 10 yardin maalialueet.

PELIVÄLINE

Soikea ilmalla täytetty pallo

OTTELU

Peliaika on 48 minuuttia joka on jaettu neljään 12 minuutin mittaiseen neljännekseen. Ottelu on jaettu kahteen jaksoon joiden välissä on 20 minuutin mittainen puoliaika. Kuitenkin ottelu kestää yleensä 2-3 tuntia johtuen pelikatkoista.
Peli alkaa arvonnalla jossa kolikkoa heittämällä arvotaan potkaiseva ja vastaanottava joukkue. Arvonnassa voittanut joukkue saa siis päättää haluavatko he potkaista eli luovuttaa hyökkäysvuoron vastustajalle vai haluavatko he ottaa vastaan aloituspotkun eli aloittaa omalla hyökkäys vuorolla. Toisen jakson alussa osat vaihtuvat eli aloituspotkun potkaisut joukkue saa ottaa potkun vastaan.

PELAAJAT

Molemmilla joukkueilla on omat 11 miehen erikoisryhmät hyökkäystä ja puolustusta varten. Lisäksi useimmilla joukkueilla on vielä erikoismiehitykset esim. potkupelejä varten.

Pelaajia saa vapaasti vaihtaa pelien välillä, ei kuitenkaan pelitilanteen ollessa käynnissä.

PELIPAIKKOJEN SELITYKSET

QB pelinrakentaja
HB keskushyökkääjä
FB blokkaava keskushyökkääjä
TE sisempi laitahyökkääjä
WR laitahyökkääjä
OT ulompi hyökkäyksen linjamies
OG sisempi hyökkäyksen linjamies
OC keskimmäinen hyökkäyksen linjamies

DE ulompi puolustuksen linjamies
DT sisempi puolustuksen linjamies
LB puolustuksen tukimies
CB kulmapuolustaja
S takapuolustaja


PELIN ALOITUS

Ottelu alka kolikon heitolla, jossa voittanut joukkue päättää, haluaako se ensimmäiseksi joko antaa aloituspotkun tai vastaanottaa sen, jolloin joukkue pääsisi ensimmäisenä hyökkäämään.

Toisella pelijaksolla osat vaihtuvat; ensin aloituspotkun palauttanut joukkue joutuu nyt antamaan aloituspotkun ja pääsee siis puolustamaan.

4 YRITYSTÄ JA 10 JAARDIA

Pelin perus idea on yrittää edetä neljällä yrityksellä kymmenen yardin matka. Jos hyökkäävä joukkue onnistuu joko heittämällä tai juoksemalla etenemään kymmennen yardia, niin joukkue saa uudet neljä yritystä. Näin etenemällä joukkue lähestyy kentän päässä olevaa maalialuetta. Jos taas hyökkäävä joukkue ei kolmella yrityksellä saa täyteen tarvittavaa kymmentä yardia, niin yleensä joukkue lentopotkaisee pallon luovuttaen täten hyökkäysvuoron vastustajalle. Jos joukkue on tarpeeksi lähellä vastustajan maalia voi joukkue yrittää kenttäpotkumaalia. Tämä etäisyys on yleensä 20-40 yardia.

PISTESUORITUKSET

Touchdown (TD) 6 (juoksemalla tai heittämällä pallo maali alueelle)
Lisäpiste     1 (potkaisemalla TD:n jälkeen ns. lisäpiste)
2 (juoksemalla tai heittämällä pallo maali alueelle TD:n jälkeen)
Potkumaali 3
Omamaali   2 (vastustajan taklaaminen sen omalla maalialueella)

 

HYÖKKÄYSVUORON VAIHTUMINEN

Mikäli hyökkäävä joukkue ei neljällä yrityksellä pääse etenemään 10 jaardin matkaa, vaihtuu hyökkäysvuoro toiselle joukkueelle ja äskeinen hyökkääjä marssittaa puolustavan ryhmänsä kentälle. Tästä syystä hyökkäävä joukkue yleensä, jos ei kolmella yrityksellään ole onnistunut etenemään liki kymmentä jaardia, turvautuu lentopotkuun, jolla pallo toimitetaan mahdollisimman kaus vastustajan alueelle. Vastustaja aloittaa oman hyökkäysvuoronsa siitä pisteestä mihin pallo pysähtyy tai pallon kiinni saanut pelaaja taklataan.

HYÖKKÄYSPELIT

Ennen hyökkäyksen aloittamista pelinrakentaja (QB) pitää neuvottelun, jossa kertoo seuraavassa hyökkäyksessä käytettävän pelin. Tämän jälkeen hyökkäävä joukkue asettuu aloitusasemiinsa aloituslihjan taakse, josta se sovitulla merkillä lähtee liikkeelle, kun keskimmäinen linjamies antaa pallon maasta jalkojensa välistä pelinrakentajalle. Pelinrakentaja antaa pallon joko keskushyökkääjilleen, jotka juosten koettavat kantaa palloa mahdollisimman pitkälle eteenpäin. Pelinrakentaja voi myös heittää pallon laitahyökkääjilleen, jotka juoksevat ennalta sovittuja heittokuvioita tavoittaakseen pallon.

Kun pallonkantaja, eli joku keskus- tai laitahyökkääjä saa pallon haltuun, saa hän edetä aina siihen asti, kunnes hänet taklataan maahan tai joutuu pakoitetuksi sivurajan yli. Seuraava yritys alkaa siltä tasalta, mihin pallonkantaja pääsi äskeisellä yrityksellä.

SYÖTÖNKATKO JA RÄHMÄYS

hyökkäyvuoro voi vaihtua myös silmänräpäyksessä, jos puolustavan joukkueen joku pelaaja saa pelinrakentajan heittämän syötön ilmasta kiinni (syötönkatko). Tällöin puolustava joukkue saa yrittää kantaa pallon heti vastustajan maaliin ja äskeinen hyökkäävä joukkue koettaa tätä estää. Samaten hyökkäysvuoro vaihtuu jos joku hyökkäävän joukkueen pelaaja pudottaa pallon (rähmäys) ja puolustavan joukkueen pelaaja saa sen haltuun.

LIIKKUMINEN

Puolustava joukkue saa ennen pelin alkua, toisin kuin hyökkäävä, liikkua vapaasti omalla puolellaan aloituslinjan takana. Hyökkääjistä saa liikkua vain yksi pelaaja. puolustava joukkue saa myös pelin käynnistyttyä tarttua käsillään hyökkääjiin taklatessaan niitä. Hyökkäävän joukkueen pelaajat eivät saa tarttua puolustajiin; hyökkäjien blokit tehdään vartalolla tai käsivarret suorina, mutta ei puolustajiin käsin tarttumalla.

TUOMARIT JA RANGAISTUKSET

Viisi tuomaria seuraa peliä, ja mikäli he havaitsevat sääntöjen vastaisen menettelyn kentällä, heittävät he sen merkiksi keltaisen liinan kentälle. Tilanne pelataan loppuun, ja sen jälkeen rikottu joukkue saa valita joko pelatun tilanteen tuoman edun tai sitten tuomarin määräämän rangaistuksen. Rangaistukset annetaan yleensä joko välimatkoina kentällä eteen- tai taaksepäin tai sitten yrityksen menetyksinä tai uusimisina.

Päätuomari (valkoinen lippis) kuuluttaa rangaistukset langattoman mikrofonin kautta yleisölle ja molemmille joukkueille. Amerikkalaisessa jalkapallossa on, sen kovuudesta huolimatta tai ehkäpä juuri sen takia - äärimmäisen harvoin vakavia rikkeitä tai jälkipeliä, jota muissa palloilulajeissa nähdään melko usein.

VAUHDIKASTA VIIHDETTÄ

Pelin neljä neljännestä ovat oiva yhdistelmä voimaa, kovuutta ja älykästä oivaltamista, jossa joukkueiden kauden aikana harjoittelemat kymmenet ja kymmenet pelikuviot toteutetaan sekuntien aikana kaikkien pelaajien toteuttaessa omaa osaansa kokonaisuudesta.

HISTORIAA

Amerikkalaisesta jalkapalloa on pelattu Suomessa vuodesta -79, jolloin myös Suomen Amerikkalaisen Jalkapallo Liitto ry perustettiin. Kansainvälisellä tasolla Suomi on hallitseva Euroopan mestari amerikkalaisen jalkapallon seniori- ja junioritasoilla, lippupallossa ja cheerleadereissa.

Pääsarjassa vaahteraliigassa pelaa kahdeksan joukkuetta, samoin kuin I- ja II-divisioonissa. Lisäksi on nuorten, A- ja B-nuorten sekä C- ja D-junioreiden peliä kutsutaan lippupalloksi. Lippupallon ero jenkkifutikseen on se, että lippupallossa ei ole taklauksia, vaan taklauksen merkiksi pallonkantajan vyöltä nykäistään lippu.

Lippupalloa pelaavat myös tytöt ja naiset. Myös cheerleaderit kuuluvat olennaisena osana amerikkalaisen jalkapallon otteluohjelmaan.